Lapin hyvinvointialueen terveyskeskusten hoitohenkilökunnan kokemuksia hoidon jatkuvuusmallin yhteydestä työhyvinvointiin
Arola, Hanna (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024111828521
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024111828521
Tiivistelmä
Suurimmassa osassa Lapin hyvinvointialueen terveyskeskuksista on otettu käyttöön hoidon jatkuvuusmalli, jolla tarkoitetaan sitä, että sama yleislääkäri tai lääkäri-hoitajatiimi hoitaa potilasta. Näin potilas tulee tutuksi tiimille, ja potilas tuntee oman hoitotiiminsä. Jatkuvuusmallilla pyritään vahvistamaan perusterveydenhuoltoa, vähentämään hoitokustannuksia, lisäämään potilaan kokemaa tyytyväisyyttä, vähentämään terveyskeskuksissa työskentelevän hoitohenkilökunnan työkuormaa ja parantamaan työtyytyväisyyttä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Lapin hyvinvointialueen terveyskeskusten hoitohenkilökunnan kokemuksia hoidon jatkuvuusmallin yhteydestä työhyvinvointiin. Tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, minkälaisia työhyvinvointia lisääviä tai kuormittavia tekijöitä henkilöstö kokee hoidon jatkuvuusmallilla olevan. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa Lapin hyvinvointialueella terveyskeskuksissa, joissa ei vielä ole käytössä hoidon jatkuvuusmalli, tai muiden hyvinvointialueiden terveyskeskuksissa, joissa suunnitellaan mallin käyttöönottoa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisen tutkimuksen keinoin. Aineisto kerättiin avoimia kysymyksiä sisältävällä sähköisellä kyselylomakkeella toukokuussa 2024. Kyselyyn vastasi kolmetoista sairaanhoitajaa (n=13). Vastaukset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tulosten mukaan tässä varhaisessa vaiheessa tuntemukset hoidon jatkuvuusmallin käyttöönotosta olivat ristiriitaiset. Työkuorman koettiin vähentyneen ja työnjaon selkiytyneen, toisaalta resurssien vähäisyys aiheutti nopeita siirtoja tiimistä toiseen ja vastaanottoaikojen jonoutumista. Osa vastaajista koki työhyvinvointinsa parantuneen hoidon jatkuvuusmallin myötä, osa koki muutoksen heikentävän työhyvinvointiaan.
Jatkotutkimusaiheena ehdotetaan vastaavantyyppisen tutkimuksen toteuttamista uudelleen sitten, kun hoidon jatkuvuusmalli on ollut käytössä enemmän kuin vuoden ajan ja kokemusta mallista on kertynyt enemmän.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Lapin hyvinvointialueen terveyskeskusten hoitohenkilökunnan kokemuksia hoidon jatkuvuusmallin yhteydestä työhyvinvointiin. Tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, minkälaisia työhyvinvointia lisääviä tai kuormittavia tekijöitä henkilöstö kokee hoidon jatkuvuusmallilla olevan. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa Lapin hyvinvointialueella terveyskeskuksissa, joissa ei vielä ole käytössä hoidon jatkuvuusmalli, tai muiden hyvinvointialueiden terveyskeskuksissa, joissa suunnitellaan mallin käyttöönottoa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisen tutkimuksen keinoin. Aineisto kerättiin avoimia kysymyksiä sisältävällä sähköisellä kyselylomakkeella toukokuussa 2024. Kyselyyn vastasi kolmetoista sairaanhoitajaa (n=13). Vastaukset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tulosten mukaan tässä varhaisessa vaiheessa tuntemukset hoidon jatkuvuusmallin käyttöönotosta olivat ristiriitaiset. Työkuorman koettiin vähentyneen ja työnjaon selkiytyneen, toisaalta resurssien vähäisyys aiheutti nopeita siirtoja tiimistä toiseen ja vastaanottoaikojen jonoutumista. Osa vastaajista koki työhyvinvointinsa parantuneen hoidon jatkuvuusmallin myötä, osa koki muutoksen heikentävän työhyvinvointiaan.
Jatkotutkimusaiheena ehdotetaan vastaavantyyppisen tutkimuksen toteuttamista uudelleen sitten, kun hoidon jatkuvuusmalli on ollut käytössä enemmän kuin vuoden ajan ja kokemusta mallista on kertynyt enemmän.