Kokemuksia etätyön vaikutuksesta työmotivaatioon ja työn imuun asiantuntijatyössä
Saarinen, Emmi-Noora (2024)
Saarinen, Emmi-Noora
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024111828647
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024111828647
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, millainen kokemus asiantuntijatyötä tekevillä on etätyön vaikutuksesta työmotivaatioon ja työn imuun. Lisäksi tavoitteena oli selvittää millä keinoilla työmotivaatiota ja työn imua voi ylläpitää ja parantaa etätyössä.
Tietoperusta koostui kahdesta tutkimukselle keskeisestä teemasta, etätyöstä ja työmotivaatiosta. Tietoperustassa esiteltiin etätyön termi, sen eri muodot ja edellytykset, sekä yleiset etätyöhön liittyvät hyödyt ja haitat. Lisäksi perehdyttiin työmotivaation, sisäinen ja ulkoisen motivaation, sekä työn imun käsitteisiin ja syvennyttiin tutkimukselle keskeisiin Decin ja Ryanin itseohjautuvuusteoriaan, sekä Maslowin tarvehierarkiaan.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena kesä-elokuussa 2024. Tutkimusmenetelminä hyödynnettiin teemahaastatteluita, sekä fokusryhmähaastattelua. Tutkimuksessa toteutettiin seitsemän teemahaastattelua, joissa haastateltiin eri toimialoilla asiantuntijarooleissa työskenteleviä, säännöllisesti etätyötä tekeviä henkilöitä. Fokusryhmähaastattelu toteutettiin viiden aikaisemmin myös teemahaastatteluun osallistuneen henkilön kanssa. Teemahaastattelut ja fokusryhmähaastattelu analysoitiin hyödyntäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Aineiston analyysissä muodostui tutkimuksen alaongelmien ohjaamana neljä pääteemaa, jotka olivat työmotivaation muodostumiseen vaikuttavat tekijät kohderyhmän kokemuksien mukaan, etätyöhön liittyvät työmotivaatiota ja työn imua edistävät tekijät, etätyöhön liittyvät työmotivaatiota ja työn imua heikentävät tekijät, sekä työmotivaation ja työn imun ylläpitämiseen liittyvät keinot.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että etätyö on vaikuttanut asiantuntijatyötä tekevien työmotivaatioon ja työn imuun sekä positiivisesti että negatiivisesti. Keskeisiä motivaatiotekijöitä olivat autonomia, pätevyyden tunne, yhteisöllisyys ja työn merkityksellisyys. Etätyö lisäsi työntekijöiden vapautta ja joustavuutta, mikä paransi työn ja vapaa-ajan tasapainoa ja vahvisti motivaatiota. Samalla sosiaalisen vuorovaikutuksen vähentyminen ja palautteen puute nähtiin merkittävinä haasteina, jotka heikensivät yhteisöllisyyttä ja työn imua. Keskeisimmiksi työmotivaation ja työn imun ylläpitämiseen liittyviksi keinoiksi nousivat selkeiden työaikojen ja rutiinien luominen, sosiaalisen vuorovaikutuksen vahvistaminen, sekä säännöllisen palautteen ja itsereflektion merkitys. Lisäksi joustavuuden hyödyntäminen työaikataulujen suunnittelussa ja ergonomian, sekä hyvinvoinnin ylläpitäminen koettiin tärkeiksi motivaation ja jaksamisen tukemisessa.
Tutkimuksen tulokset tukivat Decin ja Ryanin itseohjautuvuusteoriaa ja Maslowin tarvehierarkiaa, erityisesti autonomian, pätevyyden, yhteenkuuluvuuden, sekä itsensä toteuttamisen ja arvostuksen tarpeiden näkökulmista. Vaikka etätyö toi joustavuutta ja lisäsi hallinnan tunnetta, sen haasteina nähtiin tarve parantaa sosiaalista vuorovaikutusta ja palautteen saantia etätyöolosuhteissa.
Tietoperusta koostui kahdesta tutkimukselle keskeisestä teemasta, etätyöstä ja työmotivaatiosta. Tietoperustassa esiteltiin etätyön termi, sen eri muodot ja edellytykset, sekä yleiset etätyöhön liittyvät hyödyt ja haitat. Lisäksi perehdyttiin työmotivaation, sisäinen ja ulkoisen motivaation, sekä työn imun käsitteisiin ja syvennyttiin tutkimukselle keskeisiin Decin ja Ryanin itseohjautuvuusteoriaan, sekä Maslowin tarvehierarkiaan.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena kesä-elokuussa 2024. Tutkimusmenetelminä hyödynnettiin teemahaastatteluita, sekä fokusryhmähaastattelua. Tutkimuksessa toteutettiin seitsemän teemahaastattelua, joissa haastateltiin eri toimialoilla asiantuntijarooleissa työskenteleviä, säännöllisesti etätyötä tekeviä henkilöitä. Fokusryhmähaastattelu toteutettiin viiden aikaisemmin myös teemahaastatteluun osallistuneen henkilön kanssa. Teemahaastattelut ja fokusryhmähaastattelu analysoitiin hyödyntäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Aineiston analyysissä muodostui tutkimuksen alaongelmien ohjaamana neljä pääteemaa, jotka olivat työmotivaation muodostumiseen vaikuttavat tekijät kohderyhmän kokemuksien mukaan, etätyöhön liittyvät työmotivaatiota ja työn imua edistävät tekijät, etätyöhön liittyvät työmotivaatiota ja työn imua heikentävät tekijät, sekä työmotivaation ja työn imun ylläpitämiseen liittyvät keinot.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että etätyö on vaikuttanut asiantuntijatyötä tekevien työmotivaatioon ja työn imuun sekä positiivisesti että negatiivisesti. Keskeisiä motivaatiotekijöitä olivat autonomia, pätevyyden tunne, yhteisöllisyys ja työn merkityksellisyys. Etätyö lisäsi työntekijöiden vapautta ja joustavuutta, mikä paransi työn ja vapaa-ajan tasapainoa ja vahvisti motivaatiota. Samalla sosiaalisen vuorovaikutuksen vähentyminen ja palautteen puute nähtiin merkittävinä haasteina, jotka heikensivät yhteisöllisyyttä ja työn imua. Keskeisimmiksi työmotivaation ja työn imun ylläpitämiseen liittyviksi keinoiksi nousivat selkeiden työaikojen ja rutiinien luominen, sosiaalisen vuorovaikutuksen vahvistaminen, sekä säännöllisen palautteen ja itsereflektion merkitys. Lisäksi joustavuuden hyödyntäminen työaikataulujen suunnittelussa ja ergonomian, sekä hyvinvoinnin ylläpitäminen koettiin tärkeiksi motivaation ja jaksamisen tukemisessa.
Tutkimuksen tulokset tukivat Decin ja Ryanin itseohjautuvuusteoriaa ja Maslowin tarvehierarkiaa, erityisesti autonomian, pätevyyden, yhteenkuuluvuuden, sekä itsensä toteuttamisen ja arvostuksen tarpeiden näkökulmista. Vaikka etätyö toi joustavuutta ja lisäsi hallinnan tunnetta, sen haasteina nähtiin tarve parantaa sosiaalista vuorovaikutusta ja palautteen saantia etätyöolosuhteissa.