Kenttämittalaitteiden Raman ja NIR käyttöönottovalidointi ja vaikuttavuusarvio

Abstract

Tämä insinöörityö toteutettiin Keskusrikospoliisin (KRP) Rikosteknisessä laboratoriossa (RTL), jossa oli tavoitteena tehdä sekä vaikuttavuusarvio että käyttöönottovalidointi Rigaku CQL Max-ID- ja MicroNIR Onsite W 1700 -kenttämittalaitteille. Rigaku CQL Max-ID perustuu Raman-tekniikkaan, kun taas MicroNIR Onsite W 1700 perustuu NIR-tekniikkaan. NIR- ja Raman-kenttämittalaitteet mahdollistavat erilaisten aineiden tunnistamisen nopeasti heti rikosprosessin alkuvaiheessa.

Insinöörityön tarkoituksena oli verrata Raman- ja NIR-tekniikoita keskenään sekä tehdä mittauksia molemmilla kenttämittalaitteilla ja verrata niistä saatuja tuloksia Rikosteknisen laboratorion akkreditoiduilla menetelmillä saatuihin tuloksiin. Insinöörityön avulla Rikostekninen laboratorio arvioi kannettavia Raman- ja NIR-kenttämittalaitteita poliisin käyttötarpeisiin kenttätoiminnassa sekä Raman- ja NIR-kenttämittalaitteiden hyödyntämistä Rikosteknisen laboratorion analyyseissä yhtenä tunnistusmenetelmänä. Kenttämittalaitteet voivat mahdollisesti parantaa poliisin suorituskykyä sekä työturvallisuutta tuntemattomien huumaus- ja lääkeaineiden tunnistamisessa.

Raman- ja NIR-kenttämittalaitteita tulisi toistaiseksi käyttää alustavana seulontatyövälineenä, koska molempien kenttämittalaitteiden spektrikirjastot ovat tällä hetkellä puutteelliset, erityisesti amfetamiinien osalta. Parhaiten NIR-kenttämittalaite toimii THC- ja kokaiininäytteiden tunnistamisessa ja pitoisuuksien määrittämisessä. Raman-kenttämittalaitteella saatiin eniten oikeita tuloksia kokaiinista, alfa-PHP:stä, alfa-PVP:stä ja alfa-PiHP:stä. Laserin ominaisuuksien takia Raman-kenttämittalaitteella ei voi mitata kasvimateriaaleja eikä tummia näytteitä.