Toimittajaperäisen reklamaatioprosessin kehittäminen : Case Nokia Solutions and Networks Oy
Arpiainen, Juha (2015)
Arpiainen, Juha
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502041882
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502041882
Tiivistelmä
Tämä tutkimus toimi kehityshankkeena Nokia Solutions and Networks:lle ja sen pääasiallisena tavoitteena oli kehittää Core Demand Fulfillment -hankintayksikön toimittajaperäistä reklamaatioprosessia siten, että reklamaatiot saataisiin käsiteltyä nopeammin ja laadukkaammin. Tutkimus oli samalla jatkotutkimushanke aikaisemmin vuonna 2011 tehdylle vastaavanlaiselle kehityshankkeelle.
Kehityshanke toteutettiin toimintatutkimuksena vuosien 2013 ja 2014 aikana. Siitä oli erotettavissa viisi selkeää vaihetta: nykytilan selvittäminen, uuden toimintamallin rakentaminen, pilotin valmistelu, tulosten kerääminen ja tulosten analysointi. Kolme asiaa oli ratkaisevassa roolissa nykytilan parantamiseksi: kirjoitettu lähdemateriaali, tutkijan omat kokemukset tutkitusta prosessista sekä keskeisten toimijoiden näkemykset koko hankkeen aikana.
Teoreettisen viitekehyksen perusteella voidaan päätellä, että Nokia Solutions and Networks:n käyttämä systemaattinen ongelmanratkaisumenetelmä, 8D, on käyttökelpoinen reklamaatioiden nopeaa ja laadukasta ratkaisemista tukeva menetelmä. Olennaista on kuitenkin samalla hyödyntää reklamaatioiden tuottamaa tietoa osana yrityksen laadunparannusta. Aikaisempien tutkimusten esiin nostamat nopeaa ja laadukasta ongelmanratkaisua tukevat käytänteet toimivat syötteenä mallille, joka rakennettiin Nokia Solutions and Networks:lle toimittajaperäisten reklamaatioiden ratkaisemiseksi 8D – menetelmään perustuvaa selainpohjaista MCAR - työkalua hyödyntäen.
Tutkimuksen tulosten analysoinnin apuna käytettiin uutta toimintamallia suhteessa nykytilaan vertailevia mittareita sekä määrällisiin ja laadullisiin menetelmiin perustunutta käyttäjätyytyväisyyskyselyä, joka lähetettiin pilottiin osallistuneille. Erityisesti käyttäjätyytyväisyyskyselyn vastaukset olivat rohkaisevia ja niiden perusteella luotiin jatkotoimenpiteenä toimeenpanosuunnitelma kehittämistehtävän hankintayksikössä. Kaiken kaikkiaan pilotin tärkein tehtävä oli uuden toimintamallin kokeileminen ja kyseisen työskentelytavan vakiinnuttaminen siinä missä varsinainen laadunparannus tapahtuu pidemmällä aikajänteellä. Tutkimus vahvisti teoreettisessa viitekehyksessä olevaa käsitystä siitä, että 8D – menetelmä ja siihen perustuvan työkalun ja toimintamallin käyttö tukee systemaattista ongelmanratkaisua.
Kehityshanke toteutettiin toimintatutkimuksena vuosien 2013 ja 2014 aikana. Siitä oli erotettavissa viisi selkeää vaihetta: nykytilan selvittäminen, uuden toimintamallin rakentaminen, pilotin valmistelu, tulosten kerääminen ja tulosten analysointi. Kolme asiaa oli ratkaisevassa roolissa nykytilan parantamiseksi: kirjoitettu lähdemateriaali, tutkijan omat kokemukset tutkitusta prosessista sekä keskeisten toimijoiden näkemykset koko hankkeen aikana.
Teoreettisen viitekehyksen perusteella voidaan päätellä, että Nokia Solutions and Networks:n käyttämä systemaattinen ongelmanratkaisumenetelmä, 8D, on käyttökelpoinen reklamaatioiden nopeaa ja laadukasta ratkaisemista tukeva menetelmä. Olennaista on kuitenkin samalla hyödyntää reklamaatioiden tuottamaa tietoa osana yrityksen laadunparannusta. Aikaisempien tutkimusten esiin nostamat nopeaa ja laadukasta ongelmanratkaisua tukevat käytänteet toimivat syötteenä mallille, joka rakennettiin Nokia Solutions and Networks:lle toimittajaperäisten reklamaatioiden ratkaisemiseksi 8D – menetelmään perustuvaa selainpohjaista MCAR - työkalua hyödyntäen.
Tutkimuksen tulosten analysoinnin apuna käytettiin uutta toimintamallia suhteessa nykytilaan vertailevia mittareita sekä määrällisiin ja laadullisiin menetelmiin perustunutta käyttäjätyytyväisyyskyselyä, joka lähetettiin pilottiin osallistuneille. Erityisesti käyttäjätyytyväisyyskyselyn vastaukset olivat rohkaisevia ja niiden perusteella luotiin jatkotoimenpiteenä toimeenpanosuunnitelma kehittämistehtävän hankintayksikössä. Kaiken kaikkiaan pilotin tärkein tehtävä oli uuden toimintamallin kokeileminen ja kyseisen työskentelytavan vakiinnuttaminen siinä missä varsinainen laadunparannus tapahtuu pidemmällä aikajänteellä. Tutkimus vahvisti teoreettisessa viitekehyksessä olevaa käsitystä siitä, että 8D – menetelmä ja siihen perustuvan työkalun ja toimintamallin käyttö tukee systemaattista ongelmanratkaisua.