Hakijakokemuksen ja työnantajamielikuvan parantaminen 30–40-vuotiaiden korkeakoulutettujen näkökulmasta

Abstract

Hakijakokemus muodostuu työpaikkaa hakevalle henkilölle yrityksen rekrytointiprosessin aikana. Hakijakokemus ja rekrytointiprosessi vaikuttavat muun muassa yrityksen työnantajamielikuvan muodostumiseen, ja hyvä työnantajamielikuva houkuttelee työntekijöitä yritykseen töihin. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millainen on hyvä hakijakokemus 30–40-vuotiaiden korkeakoulutettujen mielestä, ja mistä yrityksen työnantajamielikuva muodostuu heille. Opinnäytetyö on rajattu käsittelemään korkeakoulutettujen hakijakokemusta, vastuullista rekrytointiprosessia ja sen osalta hyvää työpaikkailmoitusta ja onnistunutta viestintää rekrytoinnin vaiheista, sekä hakijoille muodostuvaa työnantajamielikuvaa.

Tutkimuksen teoriaosuudessa käsiteltiin hakijakokemuksen muodostumista, sen merkitystä ja vaikutusta hakijan toimintaan, sekä hakijakokemuksen merkitystä yritykselle. Lisäksi tarkasteltiin vastuullista rekrytointia sekä hyvää työpaikkailmoitusta että onnistunutta viestintää rekrytoinnin vaiheista. Viimeiseksi käsiteltiin työnantajamielikuvan muodostumista ja sen merkitystä hakijoille ja yritykselle yrityksen houkuttelevuudessa työpaikkana. Teoriaosuus luotiin käyttämällä vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita, verkkolähteitä ja oppikirjoja.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistoa kerättiin teemahaastattelujen avulla haastattelemalla kuutta 30–40-vuotiasta korkeakoulutettua henkilöä pääkaupunkiseudulta. Haastattelut toteutettiin lokakuussa 2024, viikolla 43. Tutkimuksessa ilmeni, että hakijakokemus muodostui haastateltaville suurilta osin yrityksen viestinnän ja rekrytointiprosessin keston pohjalta. Ajantasainen viestintä, rekrytointiprosessin nopeus ja palautteen saaminen olivat haastateltavien mukaan yhteydessä hyvään hakijakokemukseen.

Haastateltavat pitivät vastuullisessa rekrytoinnissa hakijoiden yhdenvertaista kohtelua rekrytoinnin aikana tärkeänä, mikä vaikutti positiivisesti hakijakokemukseen. Lisäksi rekrytointiprosessin läpinäkyvyys muodosti haastateltavilla käsitystä yrityksen hyvästä työnantajamielikuvasta. Työpaikkailmoituksessa he pitivät tärkeänä selkeiden ja realististen kriteerien, sekä palkan ilmoittamista. Haastateltavat pitivät onnistuneena viestintänä yrityksen avointa viestintää. Työnantajamielikuva muodostui haastateltavilla enimmäkseen yrityksestä yleisesti puhutuista asioista, yritysten työntekijöiden kokemuksista ja muiden hakijoiden hakijakokemuksista.

Tutkimustulosten pohjalta yritys voi parantaa hakijakokemusta ja työnantajamielikuvaansa houkutellakseen työntekijöitä yritykseen. Hakijakokemusta voi parantaa tarjoamalla nopean rekrytointiprosessin, jossa viestintä on ajantasaista ja avointa. Yrityksen tulisi ilmoittaa hakijoille rekrytointiprosessin päättymisestä ja antaa heille palautetta. Työpaikkailmoituksessa olisi hyvä ilmoittaa selkeästi työnkuva ja mainita vähintään palkkahaarukka. Työnantajamielikuvaa parantaakseen yrityksen tulisi panostaa työntekijöiden työtyytyväisyyteen sekä tarjota kaikille hakijoille hyvä hakijakokemus.