Ammattipätevyysdirektiivin vaikutukset kuljetusalan yrityksiin sekä niiden henkilöstösuunnitteluun ja rekrytointiin

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kuorma- ja linja-autonkuljettajia koskevan ammattipätevyysvaatimuksen vaikutuksia kuljetusalan yrityksissä. Aluksi tutkittiin lakeihin ja asetuksiin tulleita muutoksia ja niiden vaikutuksia henkilöstösuunnitteluun sekä rekrytointiin. Teoriapohja tutkimukselle muodostui laeista ja asetuksista sekä henkilöstösuunnittelu ja rekrytoinnin teoriasta kuljetusalan yrityksiin soveltuvin osin.

Tutkimuksen muodoksi valittiin kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina viidessä eri yrityksessä. Kohdeyrityksiksi valikoitiin erikokoisia yrityksiä. Mikroyritykset rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle.

Tuloksena voitiin todeta, että ammattipätevyysvaatimuksen lyhyen voimassaoloajan vuoksi kohdeyrityksissä tiedettiin sen voimassaolosta, mutta sen keskeisistä tavoitteista ja tarkemmasta sisällöstä tiedot olivat hyvin puutteellisia. Pienten yrityksien henkilöstösuunnittelussa todettiin olevan paljon parantamisen varaa. Kaikissa pienissä yrityksissä oli mietitty yrityksen toimintaa tulevaisuudessa, mutta mitään kirjallista yritysstrategiaa ei ollut. Keskisuuressa ja suuressa yrityksessä suunnitelmallisuus oli aina koulutussuunnitelmaa myöten kunnossa. Perustason koulutuksen ja jatkokoulutuksen vaatimuksien vaikutus henkilöstösuunnitteluun oli vähäinen. Rekrytoinnissa tulos jäi laihaksi vallitsevan talouden tilan vuoksi. Haastateltavien yhteinen näkemys oli, että työvoima liikkuu piilomarkkinoiden kautta.

Ammattipätevyysvaatimuksen lyhyen voimassaoloajan vuoksi valmiin tilastotiedon määrä aiheesta oli hyvin niukkaa. Huoli kuljettajapulasta on aiheellinen, mutta ei vielä ajankohtainen. Laajempi jatkotutkimus myöhemmässä vaiheessa, esimerkiksi kahden tai kolmen vuoden kuluttua, auttaisi arvioimaan vaikutuksia paremmin.

The purpose of the present thesis was to find out how the professional competence requirements affect the bus and truck drivers as well as the human resource planning and recruiting in transportation companies.

The theoretical part of the thesis focused on the laws and regulations governing transportation field as well as on theories regarding human resource planning and recruiting. The changes and regulations as well as their impact on human resource planning and recruiting were explored in the thesis.

The selected research method was a qualitative research. Themed interviews were carried out in five different companies. Different size of companies were selected in the research, leaving out micro-companies.

As a result, it can be concluded that due to the short period of validity, the directive is known, but the basic purpose and its target were still unknown among the respondents. In small companies, there were significant needs for improving human resources planning. In all small companies they had for the planned company´s future on some level, but any detailed plans did not exist in a written form. In midsize and big companies the situation was better as they had extensive plans for human resource included a training for meeting the professional competence requirements. In the study, the influence that the requirements for basic and further education had on resource planning was minimal. The research results of recruiting were found to be poor because of the economic situation in Finland. All interviewees agreed that they did not have to recruit new employees using official channels as the employees were in direct contact to the companies.

Due to the directive´s short period of validity the number of existing statistical data on the subject was very low. The concern of the driver shortage is valid but not jet current. Wider further research at a later stage, for example after two or three years, would better to assess full impact of the directive.