Ensiharvennusten korjuujälki ja laadunhallinnan kehittäminen
Heikkinen, Mika (2024)
Heikkinen, Mika
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112029049
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112029049
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tehdyn tutkimuksen päätavoitteena oli tutkia ensiharvennusten korjuujälkeä maastomittauksilla ja selvittää korjuujäljen laatua Metsähallituksen monikäyttömetsien ensiharvennuskohteilla. Tutkimuksen toisena tavoitteena oli selvittää ensiharvennuksiin liittyviä laadunhallintapuutteita ja laadunhallinnan kehittämistarpeita kuljettajien sekä urakoitsijoiden näkökulmasta.
Keskeisiä käsitteitä tietoperustassa olivat ensiharvennus, lainsäädäntö, metsänhoitosuositukset ja korjuujälki. Opinnäytetyön tutkimusaineisto korjuujäljen laadusta kerättiin ensiharvennusten maastomittauksilla ja kyselytutkimuksella. Laatumitattavat ensiharvennuskohteet valittiin yksinkertaisella satunnaisotannalla, ja kyselytutkimuksen otantamenetelmänä käytettiin kokonaistutkimusta.
Korjuujäljen laatutarkastusten perusteella ensiharvennusten korjuujälki oli hyvällä tasolla. Tiheydet kaikilla 27 mitatulla kuviolla olivat pääosin suositusten mukaisia, eikä sen suhteen ollut huomautettavaa. Kivennäismailla keskimääräinen ajouraleveys oli 4,7 metriä, jolloin tulos katsotaan vähän huomautettavaksi. Ajouravälit olivat suositusta leveämpiä jokaisella mitatulla kuviolla, ja runkovaurioita oli vain muutamia yksittäisiä. Urapainaumia ei pääsääntöisesti havaittu ollenkaan. Mitatuilla kuvioilla 21:llä kannot olivat suositusta korkeampia, ja kahdella kuviolla latvuksissa oli huomautettavaa. Kaikki mitatut kuviot ja niiden korjuujälkitunnukset mitattuna kokonaistulos on ei huomautettavaa.
Kyselytutkimuksen tuloksista ilmeni, että radikaaleja puutteita ei vastaajien mielestä ollut ensiharvennusten korjuujäljen laadussa tai leimikon suunnittelun laadussa. Vastausten perusteella jonkin verran ongelmaa oli ennakkoraivauksen laiminlyönnissä ja siinä, että ensiharvennuksia korjataan liian aikaisessa vaiheessa. Kuljettajien ammattitaidon ja korjuun laadun katsottiin olevan riittävällä tasolla. Mitatut ensiharvennusten puunkorjuun laatumittaustulokset tukevat myös tätä mielipidettä.
Keskeisiä käsitteitä tietoperustassa olivat ensiharvennus, lainsäädäntö, metsänhoitosuositukset ja korjuujälki. Opinnäytetyön tutkimusaineisto korjuujäljen laadusta kerättiin ensiharvennusten maastomittauksilla ja kyselytutkimuksella. Laatumitattavat ensiharvennuskohteet valittiin yksinkertaisella satunnaisotannalla, ja kyselytutkimuksen otantamenetelmänä käytettiin kokonaistutkimusta.
Korjuujäljen laatutarkastusten perusteella ensiharvennusten korjuujälki oli hyvällä tasolla. Tiheydet kaikilla 27 mitatulla kuviolla olivat pääosin suositusten mukaisia, eikä sen suhteen ollut huomautettavaa. Kivennäismailla keskimääräinen ajouraleveys oli 4,7 metriä, jolloin tulos katsotaan vähän huomautettavaksi. Ajouravälit olivat suositusta leveämpiä jokaisella mitatulla kuviolla, ja runkovaurioita oli vain muutamia yksittäisiä. Urapainaumia ei pääsääntöisesti havaittu ollenkaan. Mitatuilla kuvioilla 21:llä kannot olivat suositusta korkeampia, ja kahdella kuviolla latvuksissa oli huomautettavaa. Kaikki mitatut kuviot ja niiden korjuujälkitunnukset mitattuna kokonaistulos on ei huomautettavaa.
Kyselytutkimuksen tuloksista ilmeni, että radikaaleja puutteita ei vastaajien mielestä ollut ensiharvennusten korjuujäljen laadussa tai leimikon suunnittelun laadussa. Vastausten perusteella jonkin verran ongelmaa oli ennakkoraivauksen laiminlyönnissä ja siinä, että ensiharvennuksia korjataan liian aikaisessa vaiheessa. Kuljettajien ammattitaidon ja korjuun laadun katsottiin olevan riittävällä tasolla. Mitatut ensiharvennusten puunkorjuun laatumittaustulokset tukevat myös tätä mielipidettä.