CDP-ilmastoluokituksen vaikutus suurten teollisuusyritysten tuottoihin Pohjoismaissa
Kivistö, Tommi (2024)
Kivistö, Tommi
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112129160
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112129160
Tiivistelmä
Pariisin ilmastosopimuksesta lähtöisin olevan pyrkimys estää ilmastonmuutos on ajanut yritykset ja sijoittajat uuteen tilanteeseen, jossa yritysten on integroitava vihreämpää teknologiaa liiketoimintaansa. CDP on voittoa tavoittelematon järjestö, joka ylläpitää globaalia ilmastoraportointiin liittyvää järjestelmää yrityksille ja kaupungeille. CDP-ilmastokyselyyn vastanneet yritykset saavat CDP-ilmastoluokituksen A-F, joka kertoo sijoittajalle, miten yrityksen strategiassa on huomioitu ilmastoasiat. Tämä on tärkeää tietoa sijoittajille, jotka pyrkivät vähentämään ilmastoriskiä portfoliossaan.
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää parantaako korkea ilmastoluokitus yrityksen tuottoa ja miten se vaikuttaa yrityksen riskiin. Kyseessä on havainnollistava tilastotutkimus, jossa selvitetään miten tutkittavan kohteen ominaisuudet muuttuvat, kun sen olosuhteet muuttuvat. Tutkimusotanta Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa noteerattujen suurten teollisuuden toimialan yhtiöiden osakkeet, joita oli yhteensä 49 kappaletta ja tutkimus on suoritettu vuosina 2021–2023 käyttäen osakkeiden kuukausittaista hintadataa. Osakkeen riskiä mitataan tutkimuksessa beetakertoimella ja keskihajonnalla. Riskikorjatun tuoton mittareita ovat Sharpen luku ja Jensenin alfa. Ilmastoluokituksen ja osakkeiden tuottojen kausaaliyhteyttä tutkitaan regressioanalyysin avulla.
CDP-luokituksen vaikutuksista osakkeen tuottoon on tehty varsin vähän ja tästä syystä opinnäytetyössä viitekehyksenä on käytetty Y. Antoniukin (2021) tutkimusta, jossa hän tutki norjalaisten osakkeiden kohdalla CDP-ilmastoluokituksen vaikutusta osakkeiden tuottoon. Tutkimustulokset osoittivat, että korkean ilmastoluokituksen osakkeet loivat vuosittain 1,3 % ylituoton suhteessa markkinaan. Jos yrityksen kokoon ja arvoon vaikuttavat tekijät otetiin huomioon ei ylituottoja syntynyt.
Tämän opinnäytetyön tutkimustulokset ovat osittain ristiriidassa aikaisempien tutkimustulosten kanssa, sillä D-F-portfolio ja F-portfolio loivat ylituottoja suhteessa vertailuindeksiin. Korkean luokituksen portfoliot (A ja B) eivät luoneet ylituottoa seurantajaksolla. Matala ilmastoluokitus nosti osakkeen riskiä ja päinvastoin korkea ilmastoluokitus pienensi osakkeen riskiä. Regressioanalyysin perusteella voidaan päätellä, että vahvaa yhteyttä ilmastoluokituksen ja tuoton (tai riskin) välillä ei löytynyt, joten nämä tulokset ovat selitettävä sattumalla.
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää parantaako korkea ilmastoluokitus yrityksen tuottoa ja miten se vaikuttaa yrityksen riskiin. Kyseessä on havainnollistava tilastotutkimus, jossa selvitetään miten tutkittavan kohteen ominaisuudet muuttuvat, kun sen olosuhteet muuttuvat. Tutkimusotanta Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa noteerattujen suurten teollisuuden toimialan yhtiöiden osakkeet, joita oli yhteensä 49 kappaletta ja tutkimus on suoritettu vuosina 2021–2023 käyttäen osakkeiden kuukausittaista hintadataa. Osakkeen riskiä mitataan tutkimuksessa beetakertoimella ja keskihajonnalla. Riskikorjatun tuoton mittareita ovat Sharpen luku ja Jensenin alfa. Ilmastoluokituksen ja osakkeiden tuottojen kausaaliyhteyttä tutkitaan regressioanalyysin avulla.
CDP-luokituksen vaikutuksista osakkeen tuottoon on tehty varsin vähän ja tästä syystä opinnäytetyössä viitekehyksenä on käytetty Y. Antoniukin (2021) tutkimusta, jossa hän tutki norjalaisten osakkeiden kohdalla CDP-ilmastoluokituksen vaikutusta osakkeiden tuottoon. Tutkimustulokset osoittivat, että korkean ilmastoluokituksen osakkeet loivat vuosittain 1,3 % ylituoton suhteessa markkinaan. Jos yrityksen kokoon ja arvoon vaikuttavat tekijät otetiin huomioon ei ylituottoja syntynyt.
Tämän opinnäytetyön tutkimustulokset ovat osittain ristiriidassa aikaisempien tutkimustulosten kanssa, sillä D-F-portfolio ja F-portfolio loivat ylituottoja suhteessa vertailuindeksiin. Korkean luokituksen portfoliot (A ja B) eivät luoneet ylituottoa seurantajaksolla. Matala ilmastoluokitus nosti osakkeen riskiä ja päinvastoin korkea ilmastoluokitus pienensi osakkeen riskiä. Regressioanalyysin perusteella voidaan päätellä, että vahvaa yhteyttä ilmastoluokituksen ja tuoton (tai riskin) välillä ei löytynyt, joten nämä tulokset ovat selitettävä sattumalla.