Kehitysvammaisten mielenterveyspalveluiden haasteet : henkilöstön kokemuksia ja tarpeita

Abstract

Opinnäytetyö tarkastelee kehitysvammaisten mielenterveyspalveluiden haasteita asumisyksiköissä. Tavoitteena on selvittää, miten mielenterveysongelmat vaikuttavat henkilöstön työmäärään ja kuormitukseen, sekä arvioida henkilökunnan osaamista tunnistaa ja erottaa kehitysvammaisuus mielenterveysongelmista. Kysely toteutettiin toimeksiantajan vammaispalvelujen asumisyksiköiden henkilöstölle eri puolilla Suomea. Suurin osa vastauksista saatiin Pohjanmaalta ja Keski-Suomesta.

Mielenterveysongelmat ovat yleisiä kehitysvammaisilla henkilöillä, ja heillä on suurempi riski mielenterveyshäiriöihin verrattuna valtaväestöön. Palvelujen saatavuus on kuitenkin puutteellista ja usein vaikeasti saavutettavissa.

Tulosten mukaan työntekijät tunnistavat kehitysvammaisten mielenterveysongelmia, mutta kokevat palvelupolut epäselviksi ja palvelujen saatavuuden riittämättömäksi. Tämä lisää henkilöstön kuormitusta. Vastaajat kokivat, että kehitysvammaisten on vaikeampi saada mielenterveyspalveluita kuin valtaväestön, ja hoitoon pääsy on usein viivästynyttä. Lisäksi henkilöstö kokee tarvitsevansa enemmän koulutusta mielenterveysoireiden tunnistamiseen ja hoitoon. Resurssien puute ja henkilöstön kokema riittämättömyyden tunne kuormittavat työntekijöitä entisestään. Johtopäätöksissä korostuu tarve selkeyttää palvelupolkuja, lisätä henkilöstön osaamista ja resursseja sekä tiivistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä palveluiden laadun parantamiseksi.

The bachelor’s thesis examines the challenges of mental health services for people with intellectual disabilities in residential units. The aim is to investigate how mental health problems impact staff workload and strain, as well as to assess the staff's ability to recognize and distinguish intellectual disability from mental health issues. The survey was conducted among the staff of various residential units across Finland, with most responses coming from Ostrobothnia and Central Finland.

Mental health issues are common among people with intellectual disabilities, and they are at a higher risk of mental health disorders compared to the general population. However, access to services is often inadequate and difficult to obtain.

The results indicate that employees can identify mental health issues in people with intellectual disabilities but find the service pathways unclear and access to services insufficient, leading to increased staff workload. The respondents expressed that individuals with intellectual disabilities encounter greater challenges in accessing mental health services compared to the general population, often resulting in delayed access to care. Additionally, the staff expressed the need for more training in recognizing and treating mental health symptoms. Lack of resources and insufficient staffing further increase their strain. The conclusions highlight the need to clarify service pathways, enhance staff skills and resources, and strengthen collaboration between different actors to improve service quality.