Esihenkilön työhyvinvointi : kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla olemassa olevaa tutkimustietoa työhyvinvoinnin merkityksestä esihenkilön työssä. Työn tavoitteena oli myös vahvistaa ja tukea työn alkutaipaleella olevia esihenkilöitä sekä löytää erilaisia työkaluja ja menetelmiä tulevien esihenkilöiden työhyvinvointia ajatellen.

Tämä opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja toteuttamistapana oli yleiskatsaus, jonka tavoitteena on tiivistää aiheesta aikaisemmin tehtyä kirjallisuutta. Opinnäytetyössä käsitellään teoriaosuudessa työhyvinvointia ja siihen liittyviä tekijöitä sekä esihenkilön työtä ja roolia. Opinnäytetyössä käytiin myös läpi esihenkilön työhyvinvointia uhkaavia tekijöitä.

Kirjallisuuskatsauksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että sellaisia työkaluja ja menetelmiä löytyy, joita esihenkilö voi konkreettisesti käyttää työssään. Yksi tärkeimmistä esihenkilötyön taidoista on stressiä ja uupumista aiheuttavien tilanteiden tunnistaminen. Esihenkilön tiedollinen ja kokemuksellinen perehtyminen ihmisten johtamisen erilaisiin ja vaativiinkin haasteisiin, antaa hänelle lisää työkaluja käytettäväksi. Esihenkilötyössä itsessään itsearviointi, koulutus ja jatkuva kehittyminen ovat olennaisia työkaluja. Vertaistuki, samalla tasolla olevien kollegoiden tuki, voi auttaa esihenkilöä pohtimaan omaa suoriutumistaan ja jaksamistaan työssään. Yksi merkittävä työkalu on, jos esihenkilö pystyy vaikuttamaan omaan ajanhallintaan, eli vaikuttamaan työaikaansa ja työn organisointiin. Omien rajojen tunnistaminen ja niiden asettaminen on myös hyvin vaikuttava työkalu. Esihenkilöä itseään motivoivien asioiden tunnistaminen ja niillä vaikuttaminen työhön ja sen sisältöön. Tärkeimpiin työkaluihin kuuluu myös se, että esihenkilö pitää huolta omasta kokonaisvaltaisesta kunnostaan sekä kehon ja mielen palautumisesta.

Opinnäytetyöstä on tarkoituksella jätetty korona-ajan poikkeusolot pois, jotta saataisiin mahdollisimman totuudenmukainen kuva normaalista esihenkilön työhyvinvoinnin tilanteesta.