Immunohistokemiallisten värjäysten laatu melanoomadiagnostiikassa: kuvallinen opas bioanalyytikoille patologian laboratorioon
Mikkonen, Jutta; Nissinen, Rebekka; Werman, Matilda (2024)
Mikkonen, Jutta
Nissinen, Rebekka
Werman, Matilda
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112229345
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112229345
Tiivistelmä
Ihosyöpä on maailmanlaajuisesti yleisin syöpämuoto, jonka yksi alalajeista on melanooma. Ihosyövän varhainen diagnosointi on kriittistä potilaan hoidon ja ennusteen kannalta. Immuno-histokemiallisia värjäyksiä käytetään patologian laboratoriossa melanooman diagnosoimisessa. Niiden avulla tunnistetaan erilaisia melanoomassa läsnä olevia antigeenejä, joiden avulla mela-nooma voidaan tunnistaa ja erottaa muista ihomuutoksista.
Opinnäytetyössä tarkasteltiin immunohistokemiallisten värjäysten käyttöä melanooman diagnostii-kassa. Opinnäytetyö tehtiin kehittämistyönä, jonka toimeksiantajana toimi Kys kuvantamiskes-kuksen patologian laboratorio. Kehittämistyön tarkoituksena oli tehdä toimeksiantajalle kuvallinen opas viidestä erilaisesta immunohistokemiallisesta melanoomavärjäyksestä, sekä yleisitä värjäyk-siin liittyvistä virhelähteistä. Kehittämistyön tavoitteena oli tukea ja kehittää patologian laboratori-ossa työskentelevien bioanalyytikoiden ammattitaitoa tunnistamaan onnistunut värjäys kontrollila-seista, sekä lisäämään tietoutta yleisimmistä virhelähteistä näissä värjäyksissä.
Kehittämistyön tuotoksena syntyi kuvaopas, jossa käsiteltiin melanooman merkkiaineisiin kohdis-tuvaa yleistä tietoa liittyen vasta-aineiden kliiniseen käyttöön, tutkimuksessa käytettäviin kontrolli-kudoksiin sekä merkkiaineiden positiivista ilmentymistä kudoksissa. Tuotokseen sisältyvässä teoriaosuudessa käsiteltiin myös immunohistokemiallisien värjäyksien tulokseen vaikuttavia yleisiä tekijöitä, kuten fiksaatiota. Tuotoksen teorian tukena on kuvia osoittamaan miltä värjäytyminen ja erilaiset virhelähteet näyttävät kudoksessa.
Immunohistokemian työpistettä varten luotua kuvallista opasta voidaan hyödyntää sellaisenaan tarkoituksen mukaisesti tarkastamaan melanoomavärjäyksen onnistuminen kriteerien mukaisesti. Opasta voidaan käyttää osana laadunvalvontaa sekä työntekijöiden perehdytystä. Melanooman diagnostiikka kehittyy ja uusia vasta-aineita tulee käyttöön. Tulevaisuudessa kuvaopasta voidaan laajentaa kuvaoppaassa käytettyjen viiden melanoomavärjäyksen lisäksi muihin käytettäviin im-munohistokemiallisiin markkereihin sekä uusiin kehitettäviin markkereihin.
Opinnäytetyössä tarkasteltiin immunohistokemiallisten värjäysten käyttöä melanooman diagnostii-kassa. Opinnäytetyö tehtiin kehittämistyönä, jonka toimeksiantajana toimi Kys kuvantamiskes-kuksen patologian laboratorio. Kehittämistyön tarkoituksena oli tehdä toimeksiantajalle kuvallinen opas viidestä erilaisesta immunohistokemiallisesta melanoomavärjäyksestä, sekä yleisitä värjäyk-siin liittyvistä virhelähteistä. Kehittämistyön tavoitteena oli tukea ja kehittää patologian laboratori-ossa työskentelevien bioanalyytikoiden ammattitaitoa tunnistamaan onnistunut värjäys kontrollila-seista, sekä lisäämään tietoutta yleisimmistä virhelähteistä näissä värjäyksissä.
Kehittämistyön tuotoksena syntyi kuvaopas, jossa käsiteltiin melanooman merkkiaineisiin kohdis-tuvaa yleistä tietoa liittyen vasta-aineiden kliiniseen käyttöön, tutkimuksessa käytettäviin kontrolli-kudoksiin sekä merkkiaineiden positiivista ilmentymistä kudoksissa. Tuotokseen sisältyvässä teoriaosuudessa käsiteltiin myös immunohistokemiallisien värjäyksien tulokseen vaikuttavia yleisiä tekijöitä, kuten fiksaatiota. Tuotoksen teorian tukena on kuvia osoittamaan miltä värjäytyminen ja erilaiset virhelähteet näyttävät kudoksessa.
Immunohistokemian työpistettä varten luotua kuvallista opasta voidaan hyödyntää sellaisenaan tarkoituksen mukaisesti tarkastamaan melanoomavärjäyksen onnistuminen kriteerien mukaisesti. Opasta voidaan käyttää osana laadunvalvontaa sekä työntekijöiden perehdytystä. Melanooman diagnostiikka kehittyy ja uusia vasta-aineita tulee käyttöön. Tulevaisuudessa kuvaopasta voidaan laajentaa kuvaoppaassa käytettyjen viiden melanoomavärjäyksen lisäksi muihin käytettäviin im-munohistokemiallisiin markkereihin sekä uusiin kehitettäviin markkereihin.