Teollisen kokoluokan aurinkovoimahankkeen kannattavuuteen ja toteutettavuuteen vaikuttavia tekijöitä Suomessa
Store, Anton (2024)
Store, Anton
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112229382
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112229382
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella teollisen kokoluokan aurinkovoimahankkeen esiselvityskriteereitä Suomessa, keskittyen erityisesti tärkeimpiin hankkeen kannattavuuteen ja toteutettavuuteen vaikuttaviin tekijöihin. Tarkastelu oli osa energia-alan yritykselle tehtyä esiselvityskriteeristöä ja raporttipohjaa, jotka on laadittu aurinkovoimahankkeiden potentiaalisten alueiden kartoittamiseksi. Työssä keskityttiin kolmeen keskeiseen tekijään: säteilyolosuhteisiin, maaperän ominaisuuksiin ja sähköliitäntäratkaisuihin.
Säteilyolosuhteiden tarkastelu osoitti, että paras tuotantopotentiaali aurinkovoimaloille Suomessa on maan etelä- ja kaakkoisosissa sekä länsirannikolla, joissa suurempi vuotuinen säteilymäärä tukee hankkeiden kannattavuutta.
Maaperän osalta työssä arvioitiin maaperän ominaisuuksien vaikutusta perustamisratkaisuihin. Tiivis maa soveltuu lyöntipaaluilla perustettaville aurinkopaneelijärjestelmille ja on yksinkertaisin ja kustannustehokkain. Pehmeät ja kallioiset maaperät vaativat ruuvi- tai painoperustuksia, jotka ovat kustannuksiltaan kalliimpia.
Sähköliitäntäratkaisujen osalta havaittiin, että sähköverkon liityntäpisteen etäisyys ja liitynnän jännitetaso vaikuttavat merkittävästi liitäntäkustannuksiin. Alle 5 MW:n voimalat voidaan liittää keskijänniteverkkoon, mutta suuremmat voimalat vaativat yhteyden suurjänniteverkkoon, mikä kasvattaa kustannuksia.
Opinnäytetyössä esiteltyihin kriteereihin perustuen voidaan tunnistaa mahdollisia aurinkovoimahankkeille soveltuvia alueita.
Säteilyolosuhteiden tarkastelu osoitti, että paras tuotantopotentiaali aurinkovoimaloille Suomessa on maan etelä- ja kaakkoisosissa sekä länsirannikolla, joissa suurempi vuotuinen säteilymäärä tukee hankkeiden kannattavuutta.
Maaperän osalta työssä arvioitiin maaperän ominaisuuksien vaikutusta perustamisratkaisuihin. Tiivis maa soveltuu lyöntipaaluilla perustettaville aurinkopaneelijärjestelmille ja on yksinkertaisin ja kustannustehokkain. Pehmeät ja kallioiset maaperät vaativat ruuvi- tai painoperustuksia, jotka ovat kustannuksiltaan kalliimpia.
Sähköliitäntäratkaisujen osalta havaittiin, että sähköverkon liityntäpisteen etäisyys ja liitynnän jännitetaso vaikuttavat merkittävästi liitäntäkustannuksiin. Alle 5 MW:n voimalat voidaan liittää keskijänniteverkkoon, mutta suuremmat voimalat vaativat yhteyden suurjänniteverkkoon, mikä kasvattaa kustannuksia.
Opinnäytetyössä esiteltyihin kriteereihin perustuen voidaan tunnistaa mahdollisia aurinkovoimahankkeille soveltuvia alueita.