Itsensä johtaminen hoitotyössä : integroitu kirjallisuuskatsaus
Iivonen, Minna (2024)
Iivonen, Minna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112229420
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112229420
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkastellaan, millaista itsensä johtaminen on hoitotyössä, sekä sen hyötyjä hoitajille, potilaille ja terveydenhuoltoalan organisaatioille. Globaali hoitajapula ja työvoiman väheneminen tekevät hoitoalasta vähemmän houkuttelevan. Suomessa vuoden 2022 sairaanhoitajien työvoimavaje oli merkittävä. Opinnäytetyön tutkimus korostaa itsensä johtamisen tärkeyttä hoitajien kestävyyden ja ammatillisen kehityksen sekä potilaan hoidon laadun kannalta.
Opinnäytetyö tehtiin integroivana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto muodostui vertaisarvioiduista tutkimusartikkeleista vuosilta 2014–2023. Aineisto muodostui (n=12) tutkimusartikkeleista, jotka käsittelivät itsensä johtamista hoitotyön kontekstissa. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin kautta. Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että itsensä johtaminen ilmenee hoitotyössä moninaisesti, pitäen sisällään tietoista oman toiminnan säätelyä, itsensä kehittämistä, kommunikaatiota ja vuorovaikutusta sekä ennakoivaa hoitotyötä potilaan parhaaksi. Itsensä johtaminen edistää hoitajien kykyä osallistua aktiivisesti ja vastuullisesti potilashoitoon, parantaa työtyytyväisyyttä ja sitoutumista työhön. Se myös tukee innovatiivisuutta ja potilaan yksilökeskeistä hoitoa, sekä parantaa potilashoitoa ja tehostaa hoitajien suorituskykyä.
Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että itsensä johtamisen taitojen kehittäminen on keskeistä hoitajien ammatillisessa kasvussa ja työtyytyväisyydessä. Itsensä johtaminen tarjoaa välineitä vastata terveydenhuollon nykyisiin ja tuleviin haasteisiin. Itsensä johtaminen on mahdollisesti avainasemassa, kun pyritään parantamaan hoitotyön laatua ja työntekijöiden kestävyyttä ja terveyttä.
Jatkotutkimusaiheiksi suosittelen tutkimusta itsensä johtamisesta erityisesti suomalaisen hoitotyön kontekstissa sekä tämän toteuttamisen mahdollisuuksista hoitoalan organisaatioissa. Lisäksi ehdotan tutkimusta, kuinka itsensä johtamisen elementit voidaan integroida osaksi hoitajien koulutusta ja täydennyskoulutusta sekä tutkimusta itsensä johtamisen koulutusohjelmien vaikutuksista hoitajien ammatilliseen kehitykseen, työtyytyväisyyteen ja potilaiden hoidon laatuun. Näiden suositusten toteuttaminen voi edistää hoitotyön ammattilaisten kykyä vastata terveydenhuollon kasvaviin vaatimuksiin tukien hoitajien ammatillista kehittymistä, työtyytyväisyyttä sekä hoitotyön laatua.
Opinnäytetyön alkuperäisyys on tarkistettu Turnitin Originality Check – ohjelmalla.
Opinnäytetyö tehtiin integroivana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto muodostui vertaisarvioiduista tutkimusartikkeleista vuosilta 2014–2023. Aineisto muodostui (n=12) tutkimusartikkeleista, jotka käsittelivät itsensä johtamista hoitotyön kontekstissa. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin kautta. Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että itsensä johtaminen ilmenee hoitotyössä moninaisesti, pitäen sisällään tietoista oman toiminnan säätelyä, itsensä kehittämistä, kommunikaatiota ja vuorovaikutusta sekä ennakoivaa hoitotyötä potilaan parhaaksi. Itsensä johtaminen edistää hoitajien kykyä osallistua aktiivisesti ja vastuullisesti potilashoitoon, parantaa työtyytyväisyyttä ja sitoutumista työhön. Se myös tukee innovatiivisuutta ja potilaan yksilökeskeistä hoitoa, sekä parantaa potilashoitoa ja tehostaa hoitajien suorituskykyä.
Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että itsensä johtamisen taitojen kehittäminen on keskeistä hoitajien ammatillisessa kasvussa ja työtyytyväisyydessä. Itsensä johtaminen tarjoaa välineitä vastata terveydenhuollon nykyisiin ja tuleviin haasteisiin. Itsensä johtaminen on mahdollisesti avainasemassa, kun pyritään parantamaan hoitotyön laatua ja työntekijöiden kestävyyttä ja terveyttä.
Jatkotutkimusaiheiksi suosittelen tutkimusta itsensä johtamisesta erityisesti suomalaisen hoitotyön kontekstissa sekä tämän toteuttamisen mahdollisuuksista hoitoalan organisaatioissa. Lisäksi ehdotan tutkimusta, kuinka itsensä johtamisen elementit voidaan integroida osaksi hoitajien koulutusta ja täydennyskoulutusta sekä tutkimusta itsensä johtamisen koulutusohjelmien vaikutuksista hoitajien ammatilliseen kehitykseen, työtyytyväisyyteen ja potilaiden hoidon laatuun. Näiden suositusten toteuttaminen voi edistää hoitotyön ammattilaisten kykyä vastata terveydenhuollon kasvaviin vaatimuksiin tukien hoitajien ammatillista kehittymistä, työtyytyväisyyttä sekä hoitotyön laatua.
Opinnäytetyön alkuperäisyys on tarkistettu Turnitin Originality Check – ohjelmalla.
