Ruokavalioindeksin käyttäjätutkimukset: ravitsemusnavigaattorin kehitystyö

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kahden ruokavaliokyselyn väliltä, kumpi kyselyistä oli parempi ja käyttäjäystävällisempi. Tavoitteena tutkimuksessa oli myös saada aineistoa, jota pystyttäisiin käyttämään apuna ruokavaliokyselystä muodostuvasta ravitsemusnavigaattorin kehittämisessä. Ruokavaliokyselyt pohjautuvat ruokavalioindeksiin, joka on syntynyt aikaisempien tutkimusten tuloksena. Ruokavalioindeksiä haluttiin kuitenkin kehittää vielä entisestään automatisoidumpaan suuntaan, jossa kysely pystyisi automaattisesti kertomaan ruokavalion laadun. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli olla mukana selvittämässä, kumpaa ruokavaliokyselyä lähdetään kehittämään.

Tutkimuksen aineisto on saatu kerättyä haastatteluiden, sähköisen palautelomakekyselyn ja fokusryhmähaastatteluiden avulla. Jokaisessa tutkimusmenetelmässä tutkittavat ovat ensin tutustuneet ruokavaliokyselyyn, minkä jälkeen heitä on pyydetty kertomaan tekemänsä huomiot. Tutkimus suoritettiin laadullisena tutkimuksena, jossa haastatteluissa tutkimusmenetelminä käytettiin teemahaastattelua ja ääneen ajattelu -metodia. Haastatteluihin liittyi vahvasti myös tutkittavien havainnointi. Sähköinen palautelomakekysely toimi tutkimuksen strukturoituna haastatteluna ja ryhmähaastattelut suoritettiin fokusryhmähaastatteluina. Tutkimuksen haastattelut suoritettiin huhtikuussa 2024 ja muu aineisto on saatu kerättyä vuoden 2024 maalis- kesäkuun välisenä aikana.

Teoreettinen viitekehys ja keskeisimmät käsitteet tässä opinnäytetyössä on rakennettu ruokavalioindeksin ja tutkimusmenetelmien ympärille. Ensiksi tässä työssä käydään lävitse ruokavalioindeksin taustaa sekä niiden pohjautumista annettuihin yleisiin ravitsemussuosituksiin. Seuraavaksi käsitellään tutkimuksessa käytetyt tutkimusmenetelmät sekä ruokavaliokyselyä vastaavat työkalut Suomessa ja maailmalla.

Tutkimuksessa selvisi, että ruokavaliokyselyiden toista versiota pidettiin parempana kuin ensimmäistä. Tähän vaikutti suuresti se, että versiossa kaksi vastausvaihtoehdot oli annettu valmiiksi, joka helpotti paitsi vastauksen antamista myös kyselyn käytettävyyttä. Toinen paremmuuteen vaikuttanut tekijä oli toiseen versioon annoskokojen arvioimista helpottamaan laitetut kuvat, jotka tutkittavien mielestä myös selkeyttivät kyselyn yleisilmettä. Tuloksissa kuitenkin nousi esiin myös paljon huomioita ja parannusehdotuksia. Saatujen tulosten pohjalta on tehty johtopäätökset tutkimuksesta ja annettu ratkaisuehdotukset ruokavaliokyselyn version kaksi kehittämiseksi.