Ylikunto ja siihen liittyvät laboratoriotutkimukset

Abstract

Opinnäytetyö toteutettiin täydentävänä opinnäytetyönä, jonka taustalla on vuonna 2016 fysioterapian koulutusohjelmaan tehty opinnäytetyö ”Nuoren salibandyharrastajan alaraajojen lihasten maksimaalisen voimantuoton puolieron vaikutus äkillisten polvivammojen ilmaantuvuuteen”. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata ylikuntotilaa ja siihen liittyvää mahdollista laboratoriodiagnostiikkaa. Opinnäytetyön tavoite oli kerätä tietoa ylikunnosta ja siihen liittyvästä laboratoriodiagnostiikasta. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksinä olivat seuraavat: Miten ylikunto määritellään? Mitä verikokeilla todettavia muutoksia ylikuntoisilla esiintyy? Mihin menetelmiin nämä laboratoriotestit perustuvat?

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Ylikuntoon liittyvää tietoa kerättiin Pubmed-, Google scholar- ja Europe PMC-hakukoneista. Lisäksi opinnäytetyössä hyödynnettiin lääkärilehteä ja Terveysportti Duodecimin julkaisuja kuvaamaan suomalaisen lääketieteen näkökulmaa ylikuntoon. Lisäksi teoriatietoa haettiin aiheisiin sopivista oppikirjoista.

Ylikuntoisilta urheilijoilta on tunnistettu useita laboratoriokokeilla näkyviä merkkejä, joita ei esiinny terveillä verrokeilla. Tällaisia merkkejä ovat esimerkiksi tulehdusvälittäjäaineiden ja hormonitasojen muutokset. Näiden löydösten pohjalta on kehitetty useita patofysiologisia hypoteeseja, joita ei kuitenkaan ole pystytty osoittamaan johdonmukaisiksi. Tämän vuoksi ylikunnolle ei ole pystytty kehittämään spesifiä tutkimusta. Ylikunto lasketaan toiminnalliseksi vaivaksi ja tällä hetkellä sen diagnosointi perustuu potilaan haastatteluun ja mielialakartoituksiin. Lupaavimpien hypoteesien joukossa on sytokiinihypoteesi, jonka mukaan ylikunnon oireet johtuvat toistuvan kuormituksen aiheuttamista muutoksista tulehdusvälittäjäaineiden arvoissa, erityisesti IL-1beeta, IL-6 ja TNF-alfa.

Ylikunto aiheena vaatii edelleen jatkotutkimuksia. Ylikuntoisten urheilijoiden ja mielenterveyspotilaiden vertailu, joilla vaiva on ylikuormitusperäinen, toisi lisää tietoa ylikunnon fyysisen kuormituskomponentin merkityksestä vaivan kehittymiselle. Silti nykyisenkin tiedon pohjalta ylikuntoisia urheilijoita pystytään hoitamaan. Potilaan kuormituksen ja palautumiseen liittyvien toimintatapojen korjaaminen ja urheilun pariin portaittain palaaminen ei vaadi laboratoriotutkimusten tuloksia.

The thesis was complete as a complementary thesis which is based on the thesis "The effects of lower limb maximal muscle strength’s lack of symmetries in young floorball players to incidence of the knee injuries" for the physiotherapy training program in 2016. The purpose of the thesis was to describe the overtraining syndrome (OTS) and possible laboratory diagnostics related to it. The aim of the thesis was to gather information about overtraining and related laboratory diagnostics. The research questions of the thesis were the following: How is OTS defined? Which blood test-detectable changes occur in OTS patients? What methods are these laboratory tests based on?

The thesis was implemented as a descriptive literature review. Information related to physical fitness was collected from Pubmed, Google Scholar and Europe PMC search engines. Lääkärilehti and Terveyportti Duodecim's publications were utilized to describe the perspective of Finnish medicine on OTS.

A number of signs visible in laboratory tests, which do not appear in healthy controls, have been identified in OTS athletes. Such signs include, for example, changes in inflammatory mediators and hormone levels. Based on these findings, several pathophysiological hypotheses have been developed, which, however, have not been proven to be consistent. Because of this, it has not been possible to develop a specific study for the condition. OTS is currently diagnosed based on the patient's interview and mood surveys. Among the most promising hypotheses is the cytokine hypothesis, according to which the symptoms of overtraining are caused by changes in the levels of inflammatory mediators, especially IL-1beta, IL-6 and TNF-alpha, caused by repeated loading.

OTS as a topic still requires further research. The study of OTS athletes and mental health patients whose pain is caused by overwork would bring more information about the importance of OTS’s physical load component in terms of the development of the pain. However, based on current knowledge, it is possible to treat OTS patients. Correcting the patient's load and recovery-related activities and implementing a gradual return to sports do not require the results of laboratory tests.