Synnytyksen jatkuva tukeminen : kätilön näkökulmasta
Kaija, Tiina; Laaksonen, Janika (2013)
Kaija, Tiina
Laaksonen, Janika
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502071983
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502071983
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme on osa Metropolian Hyvä Syntymä – hanketta. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvailla kätilöiden näkemyksiä synnytyksen aikaisen jatkuvan tuen tärkeydestä ja käytöstä. Tavoitteena oli lisätä näyttöön perustuvaa tietoa synnytyksen aikaisesta tuesta, sekä tuottaa lisää tietoa kätilöille, opiskelijoille ja muille alanammattilaisille.
Opinnäytetyössämme analysoimme valmiin kätilöille suunnatun kyselyaineiston. Aineisto oli kerätty kvantitatiivisella kyselytutkimuksella kuudesta eri sairaalasta kesä-marraskuussa 2012. Kyselylomake lähetettiin 172 synnytyssalissa työskentelevälle kätilölle. Vastauksia tuli yhteensä 143, vastausprosentti oli 83. Aineiston analysointi tapahtui SPSS – ohjelmalla. Tulokset kuvattiin summamuuttujien avulla prosentteina ja frekvensseinä. Taustamuuttujien vaikutusta summamuuttujiin tutkittiin Kruskal-Wallisin testillä.
Kätilöiden antama tuki määritettiin fyysiseen, emotionaaliseen ja tiedolliseen tukeen, sekä naisen puolesta puhumiseen. Tulosten perusteella kätilöt kokivat jatkuvan tuen tärkeäksi osaksi työtään ja toteuttivat sitä myös melko usein. Vastauksissa on nähtävillä, että jatkuva tuki koetaan tärkeämmäksi, kuin mitä oikeasti sitä pystytään toteuttamaan. Syynä tähän yleensä kerrottiin kiire tai kieliongelmat perheen kanssa. Tärkeimmäksi tueksi koettiin emotionaalinen tuki, kun taas vähiten tärkeimmäksi fyysinen tuki. Käytössä oli nähtävissä sama tulos.
Kätilöiden taustatekijöistä ikä, ammatillinen koulutus sekä työkokemus synnytyssalityössä vaikuttivat joihinkin tuenmuotoihin. Erityisesti iältään vanhemmat ja vankemman työkokemuksen omaavat kätilöt kokivat emotionaalisen- ja fyysisen tuen, sekä naisen puolesta puhumisen tärkeämpänä ja käyttivät sitä myös enemmän kuin nuoremmat kätilöt.
Synnytyksen aikaisella jatkuvalla tuella voidaan vähentää medikalisaatiota ja vahvistaa synnyttäjän omia voimavaroja. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää synnytyksen hoidon ja opetuksen kehittämisessä.
Opinnäytetyössämme analysoimme valmiin kätilöille suunnatun kyselyaineiston. Aineisto oli kerätty kvantitatiivisella kyselytutkimuksella kuudesta eri sairaalasta kesä-marraskuussa 2012. Kyselylomake lähetettiin 172 synnytyssalissa työskentelevälle kätilölle. Vastauksia tuli yhteensä 143, vastausprosentti oli 83. Aineiston analysointi tapahtui SPSS – ohjelmalla. Tulokset kuvattiin summamuuttujien avulla prosentteina ja frekvensseinä. Taustamuuttujien vaikutusta summamuuttujiin tutkittiin Kruskal-Wallisin testillä.
Kätilöiden antama tuki määritettiin fyysiseen, emotionaaliseen ja tiedolliseen tukeen, sekä naisen puolesta puhumiseen. Tulosten perusteella kätilöt kokivat jatkuvan tuen tärkeäksi osaksi työtään ja toteuttivat sitä myös melko usein. Vastauksissa on nähtävillä, että jatkuva tuki koetaan tärkeämmäksi, kuin mitä oikeasti sitä pystytään toteuttamaan. Syynä tähän yleensä kerrottiin kiire tai kieliongelmat perheen kanssa. Tärkeimmäksi tueksi koettiin emotionaalinen tuki, kun taas vähiten tärkeimmäksi fyysinen tuki. Käytössä oli nähtävissä sama tulos.
Kätilöiden taustatekijöistä ikä, ammatillinen koulutus sekä työkokemus synnytyssalityössä vaikuttivat joihinkin tuenmuotoihin. Erityisesti iältään vanhemmat ja vankemman työkokemuksen omaavat kätilöt kokivat emotionaalisen- ja fyysisen tuen, sekä naisen puolesta puhumisen tärkeämpänä ja käyttivät sitä myös enemmän kuin nuoremmat kätilöt.
Synnytyksen aikaisella jatkuvalla tuella voidaan vähentää medikalisaatiota ja vahvistaa synnyttäjän omia voimavaroja. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää synnytyksen hoidon ja opetuksen kehittämisessä.