Hiljainen tieto mielenterveystyössä ohjaajien ja esihenkilöiden näkökulmasta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia, millaista hiljaista tietoa Lilinkotisäätiössä pitkään työskennelleillä työntekijöillä on. Tavoitteena tutkimuksessa oli lisätä tietoa hiljaisesta tiedosta sekä löytää keinoja sen jakamiseen organisaatiossa. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa tutkimusaineisto kerättiin kohderyhmähaastatteluilla. Haastatteluihin osallistui 13 henkilöä. Aineisto litteroitiin ja käsiteltiin sisällönanalyysimenetelmällä.

Tulokset osoittivat, että työntekijöillä on hiljaista tietoa mielenterveystyössä, eri osa-alueilla. Asiakastyössä hiljaista tietoa tunnistettiin muun muassa seuraavilla osa-alueilla: asiakkaiden yksilöllisyys, vuorovaikutus asiakkaiden kanssa, asiakasryhmän tunteminen, työntekijän tilannetaju sekä oma persoona asiakastyössä. Hiljainen tieto on usein intuitioon perustuvaa ja sitä on vaikea tunnistaa omassa toiminnassa.

Esihenkilöiden osalta kokemuksen kautta kertynyttä osaamista eli hiljaista tietoa voitiin tunnistaa eri osa-alueilla. Asiakaskeskeinen toimintatapa näyttäytyi myös esihenkilöiden työskentelyssä. Tilannetaju, tunneäly sekä päätöksentekokyky ovat tärkeää kokemuksen kautta hankittua esihenkilöiden osaamista. Kaikki hiljainen tieto ei ole hyödyllistä eli kaikkea ei ole tarkoituksenmukaista jakaa organisaation sisällä. Joistakin vanhoista toimintatavoista on myös luovuttava.

Hiljaista tietoa on tutkimuksen mukaan mahdollista jakaa Lilinkotisäätiön sisällä muun muassa mentoroinnin avulla, perehdytyksessä, työnohjauksessa, arjen palavereissa sekä työparityöskentelyssä. Hiljaista tietoa jakamalla voidaan auttaa sen säilymistä organisaatiossa.

Hiljaisen tiedon jakamiseksi organisaatioissa tarvitaan tietoisesti suunniteltuja toimenpiteitä. Eri-ikäiset on tärkeä saada tekemään arjessa yhteistyötä, koska hiljainen tieto siirtyy henkilöiden välisessä vuorovaikutuksessa. Organisaation on tärkeää määritellä, mikä hiljainen tieto on sen toiminnan kannalta olennaista. Organisaatiossa tulee myös kiinnittää huomiota siihen, kuinka kokemukseen perustuvasta osaamisesta puhutaan ja kuinka sitä arvostetaan. Psykologinen turvallisuus ja arvostuksen kokemus lisäävät hiljaisen tiedon jakamista.