Toisen asteen oppilaitoksen ja työelämän digitaalisen vuorovaikutuksen vahvistaminen ja johtaminen
Kemppe, Emmi-Maria; Mursu, Sirpa (2024)
Kemppe, Emmi-Maria
Mursu, Sirpa
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112429603
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112429603
Tiivistelmä
Toisen asteen oppilaitoksen ja työelämän vuorovaikutusta tapahtuu erilaisissa digitaalisissa kanavissa. Vuorovaikutuksessa oli havaittu ongelmia tiedon kulun ja monien kanavien aiheuttamien väärinymmärrysten takia. Tästä syntyi opinnäytetyön kehittämisidea. Opinnäyteyön toimeksiantajana toimi Lapin koulutuskeskus REDU. Tavoite oli kerätä ratkaisuja Rovaniemen leipomoalan yrityksiltä toisen asteen oppilaitoksen ja työelämän digitaalisen vuorovaikutuksen vahvistamiseksi ja johtamiseksi. Tarkoituksena oli vuorovaikutusjohtamisen avulla vahvistaa toisen asteen oppilaitoksen ja työelämän digitaalista vuorovaikutusta ja sen johtamista.
Kehittämismenetelmänä käytettiin tapaustutkimusta. Aineistonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelut. Vastaajina oli kahdeksan eri työpaikkaohjaajaa Rovaniemen leipomoalan yrityksistä. Haastattelut toteutettiin ja tallennettiin Microsoft Teams -sovelluksella. Haastattelut litteroitiin tekstimuotoon ja analysoitiin sisällönanalyysin keinoin.
Tuloksena selvisi, kuinka oppilaitoksen ja työelämän digitaalinen vuorovaikutus nähdään heikoksi ja se vaatisi selkeää johtamista. Koettiin myös, ettei kasvoyhteyttä ja puhelinsoittoja voida unohtaa digitaalisen vuorovaikutuksen ohella. Johtopäätöksinä oppilaitoksen ja työelämän vuorovaikutusjohtaminen tulisi olla oppilaitoksen vastuulla, digitaaliselle vuorovaikutukselle tulisi kehittää yhteinen alusta ja vuorovaikutuksen osapuolille tulisi järjestää koulutusta digitaalisen vuorovaikutuksen tueksi.
Kehittämismenetelmänä käytettiin tapaustutkimusta. Aineistonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelut. Vastaajina oli kahdeksan eri työpaikkaohjaajaa Rovaniemen leipomoalan yrityksistä. Haastattelut toteutettiin ja tallennettiin Microsoft Teams -sovelluksella. Haastattelut litteroitiin tekstimuotoon ja analysoitiin sisällönanalyysin keinoin.
Tuloksena selvisi, kuinka oppilaitoksen ja työelämän digitaalinen vuorovaikutus nähdään heikoksi ja se vaatisi selkeää johtamista. Koettiin myös, ettei kasvoyhteyttä ja puhelinsoittoja voida unohtaa digitaalisen vuorovaikutuksen ohella. Johtopäätöksinä oppilaitoksen ja työelämän vuorovaikutusjohtaminen tulisi olla oppilaitoksen vastuulla, digitaaliselle vuorovaikutukselle tulisi kehittää yhteinen alusta ja vuorovaikutuksen osapuolille tulisi järjestää koulutusta digitaalisen vuorovaikutuksen tueksi.