Valokuiturakentamisen käytännöt Oulun kaupungin yleisellä alueella

Abstract

Valokuiturakentaminen kasvaa vauhdilla, ja verkkojen halutaan valmistuvan mahdollisimman helposti, nopeasti ja kustannustehokkaasti. Yhden valokuituoperaattorin toive on valokuituverkkojen matala-asennus, jossa kaapelit asennetaan yleensä noin 40 cm syvyyteen. Jo olemassa olevan infran omistajat, katualueiden suunnittelijat, rakennuttajat ja kunnossapitäjät pitävät ratkaisua huonona.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää valokuiturakentamisen käytäntöjä Oulun kaupungin yleisillä alueilla, sekä tutkia matala-asennuksen hyötyjä ja haittoja. Tutkimus käsitteli aihetta eri osapuolten näkökulmista, jotta saatiin kattava kuva siitä, miten matala-asennus voisi edistää valokuituverkkojen rakentamista.

Työssä perehdyttiin ensin nykyisiin valokuiturakentamisen periaatteisiin, Oulun kaupungin lupaprosesseihin ja asennusvaatimuksiin sekä matala-asennustekniikan erityispiirteisiin. Lisäksi analysoitiin Oulussa toteutettua matala-asennuksen pilottikohdetta.

Opinnäytetyö toteutettiin pääosin perehtymällä Oulun kaupungin ohjeistuksiin ja yhdyskuntalautakunnan päätöksiin sekä haastattelemalla Oulun kaupungin työntekijöitä. Lisätietoa saatiin myös useista lähteistä, jotka tarjosivat aiheeseen laajemman näkökulman.

Opinnäytetyön johtopäätöksinä todetaan, että valokuiturakentamisen matala-asennus vaatii tietyt olosuhteet ja tarkat ohjeistukset. Sijoituksen syvyyden ja paikan todentaminen on tärkeää. Opinnäytetyössä todettiin kuvien ottamisen ja tallentamisen olevan hyvä keino. Opinnäytetyössä tehtiin ohjeistus kuvien ottamiseen.