Eri raportointimallit ja niiden toimivuus psykiatriassa : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Lång, Daniel (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112529818
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112529818
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata psykiatrisen hoitotyön raportointia. Lisäksi työn tarkoitus oli arvioida raportointia potilasturvallisuuden näkökulmasta.
Opinnäytetyön valikoitumiseen liittyi oma kiinnostus psykiatriseen hoitotyöhön. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Katsaukseen valikoitui seitsemän englannin kielistä tutkimusta. Aineiston analyysi tehtiin käyttäen induktiivista sisällön analyysimenetelmää.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksista nousee vahvimmin esille suullisen raportin rakenteen tärkeys. ISBAR-työkalun käyttö raportissa parantaa raportin rakennetta. Hyvän rakenteen ansiosta raportin vastaanottajat pystyvät sisäistämään saadun raportin sisällön paremmin. ISBAR-työkalua voi myös käyttää raportin sisällön määrittämisessä. Tutkimuksien mukaan ei ollut yhteisymmärrystä mikä on relevanttia tietoa psykiatrisen hoitotyön raportissa. Lisäksi tutkimusten mukaan raportin aikana käytetty kirjallinen sisältö parantaa potilasturvallisuutta. Raportissa yksi tärkeimpiä asioita on hoidon jatkuvuuden varmistaminen, jolla parannetaan potilasturvallisuutta. Suullisen raportin suunnittelu on myös tärkeä osa hyvälle raportille. Raportin suunnittelu tehdään yksikkökohtaisesti.
Opinnäytetyö on hyödynnettävissä hoitohenkilökunnalle sekä raportin sisällön ja suunnittelun kehittämisessä. Lisäksi hoitajien on tärkeä tietää hyvän raportin piirteet, jotta he voivat omalla raportoinnilla parantaa potilasturvallisuutta. Hyvällä raportin toteuttamisella voi koko hoitoyksikön potilasturvallisuus parantua huomattavasti.
Opinnäytetyön valikoitumiseen liittyi oma kiinnostus psykiatriseen hoitotyöhön. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Katsaukseen valikoitui seitsemän englannin kielistä tutkimusta. Aineiston analyysi tehtiin käyttäen induktiivista sisällön analyysimenetelmää.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksista nousee vahvimmin esille suullisen raportin rakenteen tärkeys. ISBAR-työkalun käyttö raportissa parantaa raportin rakennetta. Hyvän rakenteen ansiosta raportin vastaanottajat pystyvät sisäistämään saadun raportin sisällön paremmin. ISBAR-työkalua voi myös käyttää raportin sisällön määrittämisessä. Tutkimuksien mukaan ei ollut yhteisymmärrystä mikä on relevanttia tietoa psykiatrisen hoitotyön raportissa. Lisäksi tutkimusten mukaan raportin aikana käytetty kirjallinen sisältö parantaa potilasturvallisuutta. Raportissa yksi tärkeimpiä asioita on hoidon jatkuvuuden varmistaminen, jolla parannetaan potilasturvallisuutta. Suullisen raportin suunnittelu on myös tärkeä osa hyvälle raportille. Raportin suunnittelu tehdään yksikkökohtaisesti.
Opinnäytetyö on hyödynnettävissä hoitohenkilökunnalle sekä raportin sisällön ja suunnittelun kehittämisessä. Lisäksi hoitajien on tärkeä tietää hyvän raportin piirteet, jotta he voivat omalla raportoinnilla parantaa potilasturvallisuutta. Hyvällä raportin toteuttamisella voi koko hoitoyksikön potilasturvallisuus parantua huomattavasti.