Sairaanhoitajien osaaminen, valmiudet sekä koetut kehittämistarpeet syömishäiriöpotilaiden hoidossa mielialahäiriöpoliklinikalla

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa yksilövastaanottoa tekevien sairaanhoitajien osaamista, koulutusta ja näiden kehittämistarpeita syömishäiriöpotilaiden hoidossa psykiatrisessa avohoidossa, mielialahäiriöpoliklinikoilla. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa sairaanhoitajien osaamisesta ja sen kehittämisen tarpeista, tämän tiedon avulla voitaisiin jatkossa kohdentaa koulutusta sekä kehittää hoitotyötä tukevia työkaluja syömishäiriöpotilaiden hoidon tueksi.

Tämä opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Poikkileikkaus tutkimukseen otantana oli Helsingin kaupungin mielialahäiriöpoliklinikoiden sairaanhoitajat, jotka tekevät pääsääntöisesti yksilövastaanottoja, näitä vakansseja Helsingin kaupungilla on 41. Vastauksia saatiin yhteensä 19. Tutkimus toteutettiin kyselynä, joka lähetettiin tutkittaville sähköpostitse. Vastaaminen tapahtui e-lomakkeella. Tutkimuskysymykset rakennettiin kuvaamaan aluksi taustatietoja muun muassa vastaajan koulutuksesta sekä työkokemuksesta. Lisäksi kyselyssä kartoitettiin sairaanhoitajien saamia menetelmäkoulutuksia ja muuta koulutusta, josta voi olla hyötyä syömishäiriöpotilaiden hoidossa. Kyselyssä esitettiin väittämiä syömishäiriöiden hoitoon liittyvistä teemoista, joista osallistuja pystyi valitsemaan, onko samaa mieltä tämän toteutumisesta omassa työssään. Lopuksi kyselyssä kartoitettiin, minkälaista tukea tai työkaluja sairaanhoitajat toivoivat työnsä tueksi.

Suurin osa (84,2 %) tutkimukseen osallistuneista sairaanhoitajista omasi pitkän, yli 8 vuoden psykiatrisen hoitotyön kokemuksen. Tästä huolimatta lähes kaikki vastaajat kokivat tarvetta työkaluille ja lisätuelle syömishäiriöpotilaiden hoidon tueksi. Erityisesti koettiin tarvetta materiaalille yksilövastaanottojen tueksi (84,2 %) sekä opasta henkilökunnalle (78,9 %) ja potilaille jaettavaksi (78,9 %). Kognitiivis-behavioraalisista menetelmistä eniten koulutustarvetta koettiin terapeuttisiin-, perhe tai läheistyön-, sekä fysioterapeuttisiin menetelmiin.

Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää sairaanhoitajien lisäkoulutuksia suunnitellessa sekä psykiatrian sekä mielialahäiriöpalveluiden toiminnan kehittämisessä.