Esihenkilö työkyvyn tukena
Juntunen, Riikka (2024)
Juntunen, Riikka
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112630225
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112630225
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia kirjallisuuden ja tutkimuksen pohjalta yleisohjeistus esihenkilöille työkyvyn tukemiseen.
Teoreettisessa viitekehyksessä keskityttiin tarkastelemaan työkykyä kokonaisuutena keskeisten työkykyteorioitten avulla; työkyvyn tasapainomalli, työkykytalo sekä moniulotteinen työkykymalli. Lisäksi teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin työkykyjohtamista käsitteenä sekä sen osa-alueita. Työkykyjohtamisen osalta tarkasteltiin myös siinä hyödynnettävää dataa sekä mittareita.
Tutkimusosiossa tutkittiin asiantuntijaorganisaatioissa toimivien esihenkilöiden valmiuksia tukea työkykyä päivittäisessä työssä sekä tilanteissa, joissa työntekijän työkyky on jo heikentynyt. Lisäksi selvitettiin millaisia työkykyjohtamisen malleja ja mittareita organisaatioissa on käytössä.
Tutkimuksen tavoitteena oli tehdä nykytilakartoitukseen ja kirjallisuuteen perustuvia kehitysehdotuksia siitä, miten esihenkilöt voisivat tukea työkykyä entistä tehokkaammin. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, kuinka esihenkilöt voivat omalla toiminnallaan parantaa työkykyä pitkäjänteisesti ja rakentaa samalla organisaatiolle kestävää kilpailuetua, joka perustuu hyvinvoiviin, motivoituneisiin ja sitoutuneisiin työntekijöihin.
Kehitysosiossa määriteltiin työkykyjohtamisen keskeiset osa-alueet, joihin organisaatioiden tulisi kiinnittää huomiota. Kehitysehdotuksen pohjalta voidaan laatia ohjeistus, esimerkiksi käsikirjan muodossa. Ohjeistuksen tavoitteena on tarjota selkeät ohjeet työkyvyn tukemiseen, sisältäen konkreettisia keinoja, vastuualueiden määrittelyn sekä prosessien kuvaukset. Tämän avulla esihenkilöt voivat tunnistaa työkyvyn tukemisen keskeiset osa-alueet ja vaiheet, ja se toimii työkaluna systemaattisen ja tavoitteellisen lähestymistavan varmistamiseksi työntekijöiden työkyvyn tukemisessa.
Teoreettisessa viitekehyksessä keskityttiin tarkastelemaan työkykyä kokonaisuutena keskeisten työkykyteorioitten avulla; työkyvyn tasapainomalli, työkykytalo sekä moniulotteinen työkykymalli. Lisäksi teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin työkykyjohtamista käsitteenä sekä sen osa-alueita. Työkykyjohtamisen osalta tarkasteltiin myös siinä hyödynnettävää dataa sekä mittareita.
Tutkimusosiossa tutkittiin asiantuntijaorganisaatioissa toimivien esihenkilöiden valmiuksia tukea työkykyä päivittäisessä työssä sekä tilanteissa, joissa työntekijän työkyky on jo heikentynyt. Lisäksi selvitettiin millaisia työkykyjohtamisen malleja ja mittareita organisaatioissa on käytössä.
Tutkimuksen tavoitteena oli tehdä nykytilakartoitukseen ja kirjallisuuteen perustuvia kehitysehdotuksia siitä, miten esihenkilöt voisivat tukea työkykyä entistä tehokkaammin. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, kuinka esihenkilöt voivat omalla toiminnallaan parantaa työkykyä pitkäjänteisesti ja rakentaa samalla organisaatiolle kestävää kilpailuetua, joka perustuu hyvinvoiviin, motivoituneisiin ja sitoutuneisiin työntekijöihin.
Kehitysosiossa määriteltiin työkykyjohtamisen keskeiset osa-alueet, joihin organisaatioiden tulisi kiinnittää huomiota. Kehitysehdotuksen pohjalta voidaan laatia ohjeistus, esimerkiksi käsikirjan muodossa. Ohjeistuksen tavoitteena on tarjota selkeät ohjeet työkyvyn tukemiseen, sisältäen konkreettisia keinoja, vastuualueiden määrittelyn sekä prosessien kuvaukset. Tämän avulla esihenkilöt voivat tunnistaa työkyvyn tukemisen keskeiset osa-alueet ja vaiheet, ja se toimii työkaluna systemaattisen ja tavoitteellisen lähestymistavan varmistamiseksi työntekijöiden työkyvyn tukemisessa.