Tulevaisuuden kylmäaineet talotekniikan sovellutuksissa
Jokinen, Henri (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112630148
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112630148
Tiivistelmä
Insinöörityössä selvitettiin neljän valitun luonnollisen kylmäaineen soveltuvuutta neljään eri talotekniikan sovellutukseen Suomen olosuhteissa teoreettisella laskennalla.
Valittujen luonnollisten kylmäaineiden laskennasta saatuja arvoja verrattiin nykyisin talotekniikan lämpöpuissa yleisesti käytetyn R410A-kylmäaineen laskennallisiin arvoihin.
Sovellutustarkastelun lisäksi työssä perehdyttiin kylmäaineiden historiaan niihin vaikuttaneen lainsäädännön muutoksia tarkastellen. Lisäksi perehdyttiin kylmälaitestandardin vaatimuksiin, jotka varsinkin luonnollisten kylmäaineiden mukanaan tuomien haasteiden takia vaikuttavat merkittävästi lämpöpumppu- ja kylmälaitosten rakentamiseen.
Niissä sovellutustarkasteluissa, missä se oli asianmukaista, laskenta suoritettiin hyödyntäen Ilmatieteenlaitoksen tuottamia Energialaskennan testivuosien (TRY2012) ulkoilman lämpötilan pysyvyysarvoja vyöhykkeillä I ja II. Tämä tehtiin sen johdosta, että kylmäaineiden suorituskykyä ja soveltuvuutta pystyttiin arvioimaan Suomen olosuhteiden perusteella.
Tarkastelun perusteella havaittiin, etteivät kaikki tarkasteluun valitut, kuten ei myöskään verrokkikylmäaineeksi valittu R410A, sovellu käytettäväksi kaikissa sovellustarkastelun mukaisissa talotekniikan lämpöpumppu- tai kylmälaitesovellutuksissa. Jokaisessa sovellutustarkastelussa jokin valituista luonnollisista kylmäaineista suoriutui laskennassa paremmin kuin verrokkikylmäaine R410A. Laskennan perusteella R290-propaani pärjäsi vertailussa parhaiten.
Insinöörityötä ja sen tuloksia voidaan hyödyntää arvioidessa kylmäaineen suoriutumista eri talotekniikan sovellutuksissa sekä valitun kylmäaineen mukanaan tuomia vaatimuksia tiloille ja muulle talotekniikalle.
Valittujen luonnollisten kylmäaineiden laskennasta saatuja arvoja verrattiin nykyisin talotekniikan lämpöpuissa yleisesti käytetyn R410A-kylmäaineen laskennallisiin arvoihin.
Sovellutustarkastelun lisäksi työssä perehdyttiin kylmäaineiden historiaan niihin vaikuttaneen lainsäädännön muutoksia tarkastellen. Lisäksi perehdyttiin kylmälaitestandardin vaatimuksiin, jotka varsinkin luonnollisten kylmäaineiden mukanaan tuomien haasteiden takia vaikuttavat merkittävästi lämpöpumppu- ja kylmälaitosten rakentamiseen.
Niissä sovellutustarkasteluissa, missä se oli asianmukaista, laskenta suoritettiin hyödyntäen Ilmatieteenlaitoksen tuottamia Energialaskennan testivuosien (TRY2012) ulkoilman lämpötilan pysyvyysarvoja vyöhykkeillä I ja II. Tämä tehtiin sen johdosta, että kylmäaineiden suorituskykyä ja soveltuvuutta pystyttiin arvioimaan Suomen olosuhteiden perusteella.
Tarkastelun perusteella havaittiin, etteivät kaikki tarkasteluun valitut, kuten ei myöskään verrokkikylmäaineeksi valittu R410A, sovellu käytettäväksi kaikissa sovellustarkastelun mukaisissa talotekniikan lämpöpumppu- tai kylmälaitesovellutuksissa. Jokaisessa sovellutustarkastelussa jokin valituista luonnollisista kylmäaineista suoriutui laskennassa paremmin kuin verrokkikylmäaine R410A. Laskennan perusteella R290-propaani pärjäsi vertailussa parhaiten.
Insinöörityötä ja sen tuloksia voidaan hyödyntää arvioidessa kylmäaineen suoriutumista eri talotekniikan sovellutuksissa sekä valitun kylmäaineen mukanaan tuomia vaatimuksia tiloille ja muulle talotekniikalle.