Hyvän kuvan kriteerit alaraajojen röntgenkuviin : opas röntgenhoitajaopiskelijoille
Törmänen, Jere; Vainikainen, Niko; Vesterinen, Juho (2024)
Törmänen, Jere
Vainikainen, Niko
Vesterinen, Juho
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112630440
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112630440
Tiivistelmä
Kehittämistyön tavoitteena oli suunnitella ja kehittää opas alaraajojen röntgenkuviin, joka keskittyy erityisesti hyvän kuvan kriteereihin, asetteluun ja anatomiaan. Opas tuli toimeksiantajan Savonia-ammattikorkeakoulun käyttöön ensimmäisen vuoden röntgenhoitajaopiskelijoille. Oppaan tavoitteena oli, että sen avulla opiskelijat voivat opiskella ja kerrata röntgentutkimukset -opintojaksolla käytäviä hyvän kuvan kriteereitä, kuvausohjeita ja -vinkkejä, sekä ihmisen anatomiaa. Vuonna 2021 kymmenen yleisimmän röntgentutkimuksen joukkoon kuuluivat lonkka, polvi, nilkka, sekä jalkaterä ja varpaat. Kehittämistyöhön valittiin myös muut yleisimmät alaraajojen projektiot, jotta ne löytyisivät yhdestä paikasta ja olisivat helposti saavutettavissa.
Röntgenkuvantamisessa käytetään ionisoivaa säteilyä, jonka takia hukkakuvia pyritään välttämään potilaan säteilyrasituksen takia. Asetteluvirheistä johtuvia hukkakuvia voidaan pyrkiä minimoimaan opettelemalla kuvattavan kohteen anatomiaa, sekä näkemällä miten potilas tulisi asetella kuvaustilanteessa. On kuitenkin tärkeää uusia röntgenkuva, mikäli ensimmäinen röntgenkuva ei ole riittävän diagnostinen.
Kehittämistyö koostui kahdesta osasta: verkkopohjaisesta oppimateriaalista ja kirjallisesta raportista. Oppimateriaali piti sisällään anatomisia kuvia, röntgenkuvia, sekä asettelukuvia koskien alaraajojen röntgenkuvauksia. Anatomiset kohteet esiteltiin yksi kerrallaan ja niiden yhteydessä hyvän kuvan kriteerit. Raportissa käytiin läpi röntgenkuvantamisen perusteita ja hyvän kuvan kriteerejä alaraajojen alueelta.
Oppaasta on hyötyä kohteiden ja kuvausten opettelussa, mutta taidot kehittyvät kuitenkin parhaiten röntgentutkimusten harjoitteluiden myötä käytännössä. Varsinkin nivelten kuvantamisessa voi aluksi esiintyä hankaluuksia asettelun vaativuuden takia. Opiskelijoilta saadun palautteen pohjalta opas on hyödyllinen ja se tukee röntgentutkimukset -opintojakson oppimistavoitteisiin pääsyä.
Jatkokehittämistyönä opas esimerkiksi yläraajojen tai selkärangan kuvauksista voisi myös olla hyödyllinen opiskelijoille. Alaraajojen opas antaa hyvän pohjan, jota seuraavan oppaan tekijä voi hyödyntää. Uuden oppaan tekijät voisivat korjata ja tehdä toisin asioita, jotka näkevät muutettavaksi.
Röntgenkuvantamisessa käytetään ionisoivaa säteilyä, jonka takia hukkakuvia pyritään välttämään potilaan säteilyrasituksen takia. Asetteluvirheistä johtuvia hukkakuvia voidaan pyrkiä minimoimaan opettelemalla kuvattavan kohteen anatomiaa, sekä näkemällä miten potilas tulisi asetella kuvaustilanteessa. On kuitenkin tärkeää uusia röntgenkuva, mikäli ensimmäinen röntgenkuva ei ole riittävän diagnostinen.
Kehittämistyö koostui kahdesta osasta: verkkopohjaisesta oppimateriaalista ja kirjallisesta raportista. Oppimateriaali piti sisällään anatomisia kuvia, röntgenkuvia, sekä asettelukuvia koskien alaraajojen röntgenkuvauksia. Anatomiset kohteet esiteltiin yksi kerrallaan ja niiden yhteydessä hyvän kuvan kriteerit. Raportissa käytiin läpi röntgenkuvantamisen perusteita ja hyvän kuvan kriteerejä alaraajojen alueelta.
Oppaasta on hyötyä kohteiden ja kuvausten opettelussa, mutta taidot kehittyvät kuitenkin parhaiten röntgentutkimusten harjoitteluiden myötä käytännössä. Varsinkin nivelten kuvantamisessa voi aluksi esiintyä hankaluuksia asettelun vaativuuden takia. Opiskelijoilta saadun palautteen pohjalta opas on hyödyllinen ja se tukee röntgentutkimukset -opintojakson oppimistavoitteisiin pääsyä.
Jatkokehittämistyönä opas esimerkiksi yläraajojen tai selkärangan kuvauksista voisi myös olla hyödyllinen opiskelijoille. Alaraajojen opas antaa hyvän pohjan, jota seuraavan oppaan tekijä voi hyödyntää. Uuden oppaan tekijät voisivat korjata ja tehdä toisin asioita, jotka näkevät muutettavaksi.