Iskikö se mikrobi silmään? : Silmän ulkoisten kerrosten yleisimmät mikrobiperäiset tulehdukset
Koivuniemi, Elisa; Manninen, Henna (2024)
Koivuniemi, Elisa
Manninen, Henna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112630341
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112630341
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on luoda katsaus konjunktiviitin ja keratiitin löydöksistä ja oireista olemassa olevan kirjallisuuden ja tutkimusten pohjalta. Tavoitteena on luoda syvällisempi suomenkielinen lisämateriaali, jota esimerkiksi optometristiopiskelijat voivat hyödyntää. Konjunktiviitti eli sidekalvotulehdus on tulehdus tai infektio sidekalvolla. Keratiitti eli sarveiskalvotulehdus on tulehdus sarveiskalvolla.
Opinnäytetyö rakentuu teoreettisesta ja tutkimusmenetelmäosuudesta sekä tutkimusprosessin kuvailusta ja aineiston analysoinnista. Opinnäytetyön teoreettisessa osassa käsitellään silmän anatomiaa, mikrobeita ja tulehdusreaktiota sekä punaisesta silmästä konjunktiviittia ja keratiittia. Tutkimusmenetelmänä sovelletaan systemaattista kirjallisuuskatsausta. Tavoitteena on vastata tutkimuskysymykseen: mitkä ovat mikrobien aiheuttaman konjunktiviitin ja keratiitin oireet sekä biomikroskooppilöydökset? Tietokannoiksi päätyivät PubMed, ScienceDirect ja ProQuest Central. Tiedonhaussa hyödynnettiin sisäänotto- ja poissulkukriteereitä. Tiedonhaku jaettiin erikseen konjunktiviitille ja keratiitille. Yhteensä tutkimuksia hyväksyttiin kaksitoista, joista kuusi tutkimusta käsitteli konjunktiviittia ja kuusi keratiittia. Laadun arvioinnissa käytettiin Joanna Briggs -instituutin arviointikriteeristöjä.
Tutkimusaineistoon pyrittiin valitsemaan eri mikrobien aiheuttamaa konjunktiviittia ja keratiittia koskevat tutkimukset, jotta saataisiin mahdollisimman monipuolinen aineisto. Konjunktiviittiin liittyvistä tutkimuksista kaksi käsitteli bakteeriperäistä konjunktiviittia, kaksi useampaa eri virusperäistä konjunktiviittia ja kaksi adenoviruksen aiheuttamaa konjunktiviittia. Toinen adenovirustutkimuksista vertaili kahta eri adenovirustyyppiä toisiinsa. Keratiittiin liittyvistä tutkimuksista kaksi käsitteli eri mikrobien aiheuttamaa keratiittia, kaksi akantamebaa ja kaksi bakteeriperäistä keratiittia. Toinen bakteeriperäisistä keratiiteista käsitteli pseudomonaskeratiittia. Kaikki tutkimukset tarkastelivat konjunktiviitin tai keratiitin oireita ja biomikroskooppilöydöksiä. Aineisto koostui havainnoivista tutkimuksista.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että eri mikrobien aiheuttamien konjunktiviittien ja keratiittien erottaminen toisistaan on haastavaa pelkästään biomikroskooppilöydösten perusteella. Monesti tarvitaan näytteen ottaminen tunnistamista varten.
Opinnäytetyö rakentuu teoreettisesta ja tutkimusmenetelmäosuudesta sekä tutkimusprosessin kuvailusta ja aineiston analysoinnista. Opinnäytetyön teoreettisessa osassa käsitellään silmän anatomiaa, mikrobeita ja tulehdusreaktiota sekä punaisesta silmästä konjunktiviittia ja keratiittia. Tutkimusmenetelmänä sovelletaan systemaattista kirjallisuuskatsausta. Tavoitteena on vastata tutkimuskysymykseen: mitkä ovat mikrobien aiheuttaman konjunktiviitin ja keratiitin oireet sekä biomikroskooppilöydökset? Tietokannoiksi päätyivät PubMed, ScienceDirect ja ProQuest Central. Tiedonhaussa hyödynnettiin sisäänotto- ja poissulkukriteereitä. Tiedonhaku jaettiin erikseen konjunktiviitille ja keratiitille. Yhteensä tutkimuksia hyväksyttiin kaksitoista, joista kuusi tutkimusta käsitteli konjunktiviittia ja kuusi keratiittia. Laadun arvioinnissa käytettiin Joanna Briggs -instituutin arviointikriteeristöjä.
Tutkimusaineistoon pyrittiin valitsemaan eri mikrobien aiheuttamaa konjunktiviittia ja keratiittia koskevat tutkimukset, jotta saataisiin mahdollisimman monipuolinen aineisto. Konjunktiviittiin liittyvistä tutkimuksista kaksi käsitteli bakteeriperäistä konjunktiviittia, kaksi useampaa eri virusperäistä konjunktiviittia ja kaksi adenoviruksen aiheuttamaa konjunktiviittia. Toinen adenovirustutkimuksista vertaili kahta eri adenovirustyyppiä toisiinsa. Keratiittiin liittyvistä tutkimuksista kaksi käsitteli eri mikrobien aiheuttamaa keratiittia, kaksi akantamebaa ja kaksi bakteeriperäistä keratiittia. Toinen bakteeriperäisistä keratiiteista käsitteli pseudomonaskeratiittia. Kaikki tutkimukset tarkastelivat konjunktiviitin tai keratiitin oireita ja biomikroskooppilöydöksiä. Aineisto koostui havainnoivista tutkimuksista.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että eri mikrobien aiheuttamien konjunktiviittien ja keratiittien erottaminen toisistaan on haastavaa pelkästään biomikroskooppilöydösten perusteella. Monesti tarvitaan näytteen ottaminen tunnistamista varten.