Liikkeen kautta kehotietoisuuteen : kehittämistyö: kehotietoisuustunti tanssikoulu 1st Stepille
Reiner-Salonen, Dany (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112730576
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112730576
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on kehittämistyö Tanssikoulu 1st Stepille. Sen päätavoitteena oli luoda kehotietoisuus-tunti Tanssikoulu 1st Stepille. Kehotietoisuustunnin tavoitteena oli lisätä tietoisuutta omasta kehosta, löytää sopivia harjoituksia kehotietoisuuden edistämiseksi. Tunnilla käytetään eri menetelmien harjoituksia, kuten somatiikka, Feldenkrais, Body-mapping, tanssi – ja liiketerapiaa, tanssiliikeimprovisaatiota ja autenttista liikettä. Työn tekijä koki tärkeäksi kehon äärelle pysähtymisen, jotta ihminen voisi ymmärtää itseään paremmin, tuoda tietoa kehotietoisuudesta ja tukea oppilaiden myönteisen kehonkuvan kehittymistä.
Kirjallisuuskatsauksessa kerrottiin kehonkuvasta, kehonkaavasta, kehosta ja mielestä. Näiden asioiden avulla selvennettiin kokonaisvaltaista ihmiskäsitystä. Kirjallisuuskatsauksessa perehdyttiin myös kehotietoisuuden eri menetelmiin.
Kehitystyö perustui tammi-helmikuun 2024 aikana pidettyyn kehotietoisuuskurssiin, jossa osallistujat toteuttivat kehotietoisuusharjoittelua. Työhön kuului kehotietoisuuskurssin ohjaaminen Tanssikoulu 1st Stepillä. Kurssille osallistui 2 osanottajaa. Kehitystyön pohjana toimivat kokemuspäiväkirja, palautekyselyn vastaukset, tekijöiden kirjaamat kuvaillut tuntemuksista sekä tietoisuuskokemuksista.
Kehotietoisuuden harjoitteleminen nähtiin vaikuttavan positiivisesti kehonkuvan kehittymiseen. Koettiin tärkeäksi kehon asentojen ja liikkeiden havainnointi. Kehon tuntemuksissa tapahtui muutosta. Ankkurointi parantui, osallistujat pystyivät paremmin rentoutumaan, kehoa pystyttiin selkeämmin tiedostamaan.
Kehotietoisuutta tukevista harjoituksista mainittiin mindfulness, kosketusharjoitukset, rentoutumisharjoitukset ja improvisaatioharjoitukset.
Suunnitellut harjoitukset perustuvat ajatukselle, että ihminen irrottautuu harjoitusten avulla totutuista toiminta- ja ajatuskaavoista. Tunnin ohjaus perustuu kokemuksellisen oppimiseen, joka perustuu oppijan kokemuksiin ja itsereflektioon. Harjoitusten tarkoitus on oman liikkeen löytäminen, siihen luottaminen sekä oman minäkuvan ja itsetunnon vahvistaminen.
Kirjallisuuskatsauksessa kerrottiin kehonkuvasta, kehonkaavasta, kehosta ja mielestä. Näiden asioiden avulla selvennettiin kokonaisvaltaista ihmiskäsitystä. Kirjallisuuskatsauksessa perehdyttiin myös kehotietoisuuden eri menetelmiin.
Kehitystyö perustui tammi-helmikuun 2024 aikana pidettyyn kehotietoisuuskurssiin, jossa osallistujat toteuttivat kehotietoisuusharjoittelua. Työhön kuului kehotietoisuuskurssin ohjaaminen Tanssikoulu 1st Stepillä. Kurssille osallistui 2 osanottajaa. Kehitystyön pohjana toimivat kokemuspäiväkirja, palautekyselyn vastaukset, tekijöiden kirjaamat kuvaillut tuntemuksista sekä tietoisuuskokemuksista.
Kehotietoisuuden harjoitteleminen nähtiin vaikuttavan positiivisesti kehonkuvan kehittymiseen. Koettiin tärkeäksi kehon asentojen ja liikkeiden havainnointi. Kehon tuntemuksissa tapahtui muutosta. Ankkurointi parantui, osallistujat pystyivät paremmin rentoutumaan, kehoa pystyttiin selkeämmin tiedostamaan.
Kehotietoisuutta tukevista harjoituksista mainittiin mindfulness, kosketusharjoitukset, rentoutumisharjoitukset ja improvisaatioharjoitukset.
Suunnitellut harjoitukset perustuvat ajatukselle, että ihminen irrottautuu harjoitusten avulla totutuista toiminta- ja ajatuskaavoista. Tunnin ohjaus perustuu kokemuksellisen oppimiseen, joka perustuu oppijan kokemuksiin ja itsereflektioon. Harjoitusten tarkoitus on oman liikkeen löytäminen, siihen luottaminen sekä oman minäkuvan ja itsetunnon vahvistaminen.