Pieniannoksinen ionisoiva säteily: oppimateriaali röntgenhoitajaopiskelijoille
Heiskanen, Saara (2024)
Heiskanen, Saara
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112730607
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112730607
Tiivistelmä
Pieniannoksinen ionisoiva säteily ja sen vaikutusten tutkiminen on kohtalaisen tuore tutkimusalue. On tiedossa, että pienten annosten biologiset vaikutukset eroavat vaikutuksista, joita suuremmilla annoksilla ilmenee. Raja pienen ja suuren annoksen välillä on häilyvä, mutta esimerkiksi eurooppalainen pieniannoksisen säteilyriskin tutkimiseen keskittynyt foorumi MELODI pitää rajana sellaisia annoksia, joiden terveysriskien suuruudesta on epävarmuutta. Tämä tarkoittaa alle 100 mGy:n annoksia puhuttaessa syöpäsairauksista, alle 500 mGy:n annoksia, kun kyseessä on verenkiertoelimistön ja silmän linssien sairaudet, sekä alle 200 mGy annokset aivojen kognitio- ja kehityshäiriöiden liittyvistä altistuksissa. Tämän kehitystyön tarkoituksena oli tuottaa oppimateriaali röntgenhoitajaopiskelijoille säteilybiologiasta, jossa syvennytään tarkemmin pieniannoksisen säteilyn vaikutuksiin.
Verrattuna vuoteen 1980 eurooppalaisen ja amerikkalaisen keskiverto annos säteilyä on kaksinkertaistunut. Peilaten tähän tietoon, on röntgenhoitajilla hyvä olla tietoa myös mahdollisista solutasolla tapahtuvista muutoksista. Työn tavoitteena on tukea röntgenhoitajaopiskelijoiden oppimista säteilyn biologisista vaikutuksista sekä herättää ajatuksia erilaisista lähestymistavoista ja malleista pienten annosten säteilyvaikutuksia kohtaan laajentamalla Savonia-ammattikorkeakoulun opetusmateriaalia aiheesta.
Tämä opinnäytetyö tehtiin kehittämistyönä lineaarisen mallin mukaan ja työn toimeksiantajana toimii Savonia-ammattikorkeakoulu. Kehittämistyön tuotos on toteutettu sekä PowerPoint- diaesityksenä, että Moodlen alustelle luotuna H5P- interaktiivisena kurssimateriaalina. Lähes kaikki tämän työn tietoperusta pohjaa kansainvälisiin tieteellisiin tutkimusartikkeleihin.
Oppimateriaalia voidaan hyödyntää röntgenhoitajaopiskelijoiden perusopetuksessa joko itseoppimismateriaalina tai opetusmateriaalina. Materiaalin käyttäminen on mahdollista myös muissa säteilykoulutuksissa, joita Savonia-ammattikorkeakoulu järjestää. Koska tutkimustieto pienten annosten osalta on keskenään ristiriitaista, tämä kehittämistyö antaa mahdollisuuden tarkastella aihetta useasta eri näkökulmasta, keskittymättä liikaa joko positiivisiin tai negatiivisiin vaikutuksiin. Jatkokehitysideana on mahdollista tehdä oma kehittämistyönsä tai kirjallisuuskatsaus naapurisoluvaikutuksesta tai hormeesi-efektistä laajemmin.
Verrattuna vuoteen 1980 eurooppalaisen ja amerikkalaisen keskiverto annos säteilyä on kaksinkertaistunut. Peilaten tähän tietoon, on röntgenhoitajilla hyvä olla tietoa myös mahdollisista solutasolla tapahtuvista muutoksista. Työn tavoitteena on tukea röntgenhoitajaopiskelijoiden oppimista säteilyn biologisista vaikutuksista sekä herättää ajatuksia erilaisista lähestymistavoista ja malleista pienten annosten säteilyvaikutuksia kohtaan laajentamalla Savonia-ammattikorkeakoulun opetusmateriaalia aiheesta.
Tämä opinnäytetyö tehtiin kehittämistyönä lineaarisen mallin mukaan ja työn toimeksiantajana toimii Savonia-ammattikorkeakoulu. Kehittämistyön tuotos on toteutettu sekä PowerPoint- diaesityksenä, että Moodlen alustelle luotuna H5P- interaktiivisena kurssimateriaalina. Lähes kaikki tämän työn tietoperusta pohjaa kansainvälisiin tieteellisiin tutkimusartikkeleihin.
Oppimateriaalia voidaan hyödyntää röntgenhoitajaopiskelijoiden perusopetuksessa joko itseoppimismateriaalina tai opetusmateriaalina. Materiaalin käyttäminen on mahdollista myös muissa säteilykoulutuksissa, joita Savonia-ammattikorkeakoulu järjestää. Koska tutkimustieto pienten annosten osalta on keskenään ristiriitaista, tämä kehittämistyö antaa mahdollisuuden tarkastella aihetta useasta eri näkökulmasta, keskittymättä liikaa joko positiivisiin tai negatiivisiin vaikutuksiin. Jatkokehitysideana on mahdollista tehdä oma kehittämistyönsä tai kirjallisuuskatsaus naapurisoluvaikutuksesta tai hormeesi-efektistä laajemmin.