Eläkkeelle vai töihin? : työssä jatkaminen eläkeiän saavuttamisen jälkeen
Jalola-Korhosaari, Pauliina (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112530040
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112530040
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa eläkkeeltä työskentelyn kokemuksia. Eläkkeelle siirtyminen on yksi elämän murroskohdista. Työssä jatkaminen eläkeiän jälkeen ja eläkkeeltä työhön palaaminen vaativat tahtotilaa, yhteistyötä ja motivoivia tekijöitä toteutuakseen. Organisaation onnistuneella ikäjohtamisella on oma roolinsa yksittäisen henkilön päätösprosessissa.
Tutkimusmenetelmänä tässä opinnäytetyössä oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Laadullinen tutkimus kertoo henkilökohtaiseen eli subjektiiviseen kokemukseen perustuvaa todellisuutta. Aineisto on kerätty avoimella eli strukturoimattomalla haastattelulla. Haastattelututkimuksen kohderyhmäksi valikoitui valtion ja kirkon eläköityneet työntekijät, jotka ovat jatkaneet työssä tai palanneet vanhuuseläkkeeltä työhön. Haastatteluaineisto litteroitiin, teemoitettiin ja analysoitiin sisällönanalyysin menetelmällä. Vertailussa näitä löydöksiä tarkasteltiin yhdessä aiempien tutkimusten esittämiin löydöksiin.
Tutkimuksen päätulokset vahvistivat, että eläkkeelle jääminen ja eläkkeeltä työhön palaaminen ovat henkilökohtaisia päätöksiä, mutta yhteneviä motivaattoritekijöitä on tunnistettavissa. Eläkkeeltä työskentely tukee yksilön arjen sosiaalisia suhteita, tuo merkitystä elämään, helpottaa taloudellista tilannetta, antaa sisältöä päiviin ja vahvistaa oman toimijuuden tunnetta. Kohderyhmän tulokset olivat yhteneviä organisaatiosta riippumatta.
Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että eläkkeeltä työskentelyn mahdollistavia toimenpiteitä tulee käsitellä avoimesti organisaatiotasolla ja arjen johtamisessa. Toimijuutta voidaan vahvistaa avoimella ja ymmärtävällä keskustelulla ja tietoisella strategian jalkauttamisella. Ikäpositiivisten ja -tietoisten yhteiskunnallisten päätösten myötä voidaan edistää ikääntyvien mahdollisuuksia työskennellä halutessaan virallisen eläkeiän jälkeen.
Asiasanat: Diakoniatyö, eläkkeeltä työskentely, eläköityminen, haastattelututkimus, ikäjohtaminen, TE-toimisto
Tutkimusmenetelmänä tässä opinnäytetyössä oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Laadullinen tutkimus kertoo henkilökohtaiseen eli subjektiiviseen kokemukseen perustuvaa todellisuutta. Aineisto on kerätty avoimella eli strukturoimattomalla haastattelulla. Haastattelututkimuksen kohderyhmäksi valikoitui valtion ja kirkon eläköityneet työntekijät, jotka ovat jatkaneet työssä tai palanneet vanhuuseläkkeeltä työhön. Haastatteluaineisto litteroitiin, teemoitettiin ja analysoitiin sisällönanalyysin menetelmällä. Vertailussa näitä löydöksiä tarkasteltiin yhdessä aiempien tutkimusten esittämiin löydöksiin.
Tutkimuksen päätulokset vahvistivat, että eläkkeelle jääminen ja eläkkeeltä työhön palaaminen ovat henkilökohtaisia päätöksiä, mutta yhteneviä motivaattoritekijöitä on tunnistettavissa. Eläkkeeltä työskentely tukee yksilön arjen sosiaalisia suhteita, tuo merkitystä elämään, helpottaa taloudellista tilannetta, antaa sisältöä päiviin ja vahvistaa oman toimijuuden tunnetta. Kohderyhmän tulokset olivat yhteneviä organisaatiosta riippumatta.
Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että eläkkeeltä työskentelyn mahdollistavia toimenpiteitä tulee käsitellä avoimesti organisaatiotasolla ja arjen johtamisessa. Toimijuutta voidaan vahvistaa avoimella ja ymmärtävällä keskustelulla ja tietoisella strategian jalkauttamisella. Ikäpositiivisten ja -tietoisten yhteiskunnallisten päätösten myötä voidaan edistää ikääntyvien mahdollisuuksia työskennellä halutessaan virallisen eläkeiän jälkeen.
Asiasanat: Diakoniatyö, eläkkeeltä työskentely, eläköityminen, haastattelututkimus, ikäjohtaminen, TE-toimisto