Erillislaskutettavien työtuntien kertymän ennakointi : case Elisa Oyj IT-ulkoistuspalvelut
Valkonen, Eki (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112730563
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112730563
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät, eli muutosajurit vaikuttavat yritysasiakkaille IT-ulkoistuspalveluita toimittavan Elisan IT Business Unit:n alaisuudessa toimivan Hybrid Cloud Services -osaston erillislaskutettavien työtuntien määrään, ja miten erillislaskutettavien työtuntien kertymää voitaisiin ennakoida paremmin.
Kehittämistehtävä toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa hyödynnettiin ennakoinnin eri menetelmiä: PESTEC-analyysiä, tulevaisuustaulukkoa sekä skenaariomenetelmää. Kehittämistehtävässä hyödynnetty aineisto koostui kokonaisuudessaan tutkimusryhmän hiljaisesta tiedosta, eli dokumentoimattomasta asiantuntijuudesta. Aineisto kerättiin itsenäisen työskentelyn ja ryhmätyöskentelyn kautta.
Erillislaskutettavien työtuntien kertymään vaikuttavat muutosajurit sekä megatrendit tunnistettiin, priorisoitiin ja analysoitiin PESTEC-analyysin avulla. Analyysin tuloksia käytettiin tulevaisuustaulukon rakentamiseen, jonka perusteella luotiin tulevaisuuden tiloja eri muutosajureille. Lopuksi tulevaisuustaulukon perusteella luotiin tulevaisuuskuvia, jotka kirjoitettiin auki skenaarioiksi. Ennakoinnin tueksi organisaation nykytilaa tarkasteltiin SWOT-analyysin avulla.
Kehittämistehtävän tuloksina tunnistettiin toimeksiantajaorganisaation erillislaskutettavien työtuntien kertymään eniten vaikuttavat muutosajurit. Ulottuvuuksiltaan muutosajurit olivat teknologisia (2kpl), sosiaalisia (2kpl), ympäristöön liittyviä (1kpl) ja asiakkaaseen liittyviä (4kpl). Lisäksi selvitettiin, mitä toimia toimeksiantajaorganisaatiossa voidaan tehdä, jotta erillislaskutettavien työtuntien kertymää voidaan ennakoida tarkemmin.
Kehittämistehtävän tuloksia voidaan hyödyntää toimeksiantajaorganisaation päätöksenteossa tiedolla johtamisen periaatteiden mukaisesti. Tulokset auttavat toimeksiantajaa varautumaan tulevaisuuden muutoksiin ja tekemään suunnitelmia esimerkiksi resurssien hallinnan ja liiketoimintamallien kehittämisen suhteen.
Kehittämistehtävä toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa hyödynnettiin ennakoinnin eri menetelmiä: PESTEC-analyysiä, tulevaisuustaulukkoa sekä skenaariomenetelmää. Kehittämistehtävässä hyödynnetty aineisto koostui kokonaisuudessaan tutkimusryhmän hiljaisesta tiedosta, eli dokumentoimattomasta asiantuntijuudesta. Aineisto kerättiin itsenäisen työskentelyn ja ryhmätyöskentelyn kautta.
Erillislaskutettavien työtuntien kertymään vaikuttavat muutosajurit sekä megatrendit tunnistettiin, priorisoitiin ja analysoitiin PESTEC-analyysin avulla. Analyysin tuloksia käytettiin tulevaisuustaulukon rakentamiseen, jonka perusteella luotiin tulevaisuuden tiloja eri muutosajureille. Lopuksi tulevaisuustaulukon perusteella luotiin tulevaisuuskuvia, jotka kirjoitettiin auki skenaarioiksi. Ennakoinnin tueksi organisaation nykytilaa tarkasteltiin SWOT-analyysin avulla.
Kehittämistehtävän tuloksina tunnistettiin toimeksiantajaorganisaation erillislaskutettavien työtuntien kertymään eniten vaikuttavat muutosajurit. Ulottuvuuksiltaan muutosajurit olivat teknologisia (2kpl), sosiaalisia (2kpl), ympäristöön liittyviä (1kpl) ja asiakkaaseen liittyviä (4kpl). Lisäksi selvitettiin, mitä toimia toimeksiantajaorganisaatiossa voidaan tehdä, jotta erillislaskutettavien työtuntien kertymää voidaan ennakoida tarkemmin.
Kehittämistehtävän tuloksia voidaan hyödyntää toimeksiantajaorganisaation päätöksenteossa tiedolla johtamisen periaatteiden mukaisesti. Tulokset auttavat toimeksiantajaa varautumaan tulevaisuuden muutoksiin ja tekemään suunnitelmia esimerkiksi resurssien hallinnan ja liiketoimintamallien kehittämisen suhteen.