”Jos ympäristö hyväksyisi, olisi helpompaa kuulua yhteiskuntaan” : asunnottomuuskokemusten merkitys päihteidenkäyttöön ja näiden lieveilmiöt

Abstract

Asuinolosuhteet vaikuttavat merkittävästi ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja asunnottomuus on yhteiskunnallinen ongelma. Tämän vuoksi opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää asunnottomuutta kokeneiden henkilöiden kokemuksia ja näkemyksiä siitä, kuinka asunnottomuus vaikuttaa päihteidenkäyttöön, onko asunnottomuudella ja päihteidenkäytöllä ollut lieveilmiöitä kuten rikollisuutta tai väkivaltaa, kuinka asunnottomuutta kokeneet näkevät palvelujärjestelmän, millaisia haasteita he kokevat arjessaan, sosiaalisissa suhteissaan ja elämänhallinnassaan.

Opinnäytetyö on toteutettu laadullisena tutkimuksena ja yhteistyössä Vailla vakinaista asuntoa (Vva) ry:n kanssa, jonka organisoimassa Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan keskuksessa Vepassa. Aineiston keruu tapahtui puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Haastatteluihin osallistui yhteensä kahdeksan henkilöä, jotka olivat haastattelu-hetkellä vailla vakinaista asuntoa. Haastateltavat osallistuivat haastatteluihin vapaaehtoisesti ja anonyymina. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä avataan asunnottomuutta ja sen syitä, päihderiippuvuutta sekä osallisuuden, elämänhallinnan ja syrjäytymisen teemoja. Näistä muodostuivat myös haastattelumme teemakokonaisuudet, johon teemahaastattelun kysymykset peilasivat. Teemahaastatteluista saatu aineisto litteroitiin, minkä jälkeen se analysoitiin laadullista sisällönanalyysia käyttäen.

Tutkimus osoittaa haastateltavien omaavan laajasti erilaisia elämänhallintaan liittyviä haasteita sekä kokemuksia väkivallasta ja rikollisuudesta niin uhrin kuin tekijänkin näkökulmasta. Osalla haastateltavista asunnottomuuskokemukset olivat lisänneet päihteidenkäyttöä, osa ei nähnyt yhteyttä näiden välillä. Kuvaukset palvelujärjestelmästä osallisuutta tai toimijuutta edistävästä näkökulmasta katsottuna olivat pääosin negatiivisia. Opinnäytetyöstä on saatu arvokasta tietoa asunnottomuuskokemuksia omaavilta henkilöiltä liittyen päihteisiin, asunnottomuuteen sekä siihen liittyviin lieveilmiöihin. Tästä opinnäytetyöstä toivotaan olevan hyötyä yhteistyökumppanille sekä muille sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Jatkotutkimuksen osalta mahdollisuudet ovat laajat ja saatua tietoa voi hyödyntää esimerkiksi kansainvälisissä vertailuissa sekä laaja-alaisemmin asunnottomuuden lieveilmiöihin keskitetyssä tutkimuksessa.

Housing conditions have a major impact on a person's overall well-being and homelessness is therefore a social problem. The thesis was conducted as a qualitative study in collaboration with the No Fixed Adobe NGO. The aim of the study was to explore the experiences of individuals who have faced homelessness, specifically how homelessness has impacted their substance use, whether there have been associated issues such as crime or violence, how they perceive the service system and social service professionals, and what challenges they encounter in their daily lives, social relationships, and overall life management. These experiences were gathered through semistructured thematic interviews conducted among the visitors at the Peer and Volunteer Centre Vepa. Vepa’s premises were visited three times interviewing a total of eight individuals who were homeless at the time of the interviews. Participation in the interviews was entirely voluntary and anonymous.

The research shows that the interviewees have a wide spectrum of life management challenges and experiences of violence and crime from both the victim's and perpetrator's perspective. Some of the interviewees had experienced homelessness as a contributory factor to substance use, while others saw no link between these issues. Descriptions of the service system from an inclusion or empowerment perspective were largely negative.

The thesis has provided valuable information from people who have experienced homelessness in relation to substance abuse, homelessness and the associated subphenomena. It is hoped that this thesis will be useful for the partner and other social and health professionals. It can also be used by various communities, NGOs, educational institutions and other academic institutions. In terms of further research, there is a wide opportunity for the information to be used, for example, in international comparisons and in a more wideranging study focusing on the subphenomena of homelessness.