Taide mahdollistajana : toimintaterapeuttien kokemuksia ekspressiivisen taideterapian soveltamisesta työssään
Hujanen, Minna (2024)
Hujanen, Minna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112630338
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112630338
Tiivistelmä
Taiteen hyvinvointivaikutuksista on paljon tutkittua tietoa viime vuosilta ja taiteen käytöstä toimintaterapiassakin jonkin verran. Tämän työn tarkoituksena oli kartoittaa ekspressiivisen taideterapian soveltamista toimintaterapeuttien työssä. Tavoitteena oli tuottaa sellaista tietoa, jonka avulla voitaisiin kehittää taiteen käyttöä entistä systemaattisemmin osana toimintaterapiaa. Opinnäytetyön työelämäyhteistyökumppanina toimi Inartes Instituutti, joka on ekspressiivisen taideterapian asiantuntijaorganisaatio Suomessa.
Opinnäytetyö on laadullinen haastattelututkimus. Siihen haastateltiin 6 toimintaterapeuttia, joilla oli koulutusta myös ekspressiivisestä taideterapiasta. Toimintaterapeuttisena taustateoriana käytettiin kanadalaista toiminnallisuuden ja sitoutumisen mallia (CMOP-E) ja taiteen terapeuttisia ulottuvuuksia tarkasteltiin Doris Piercen toiminnan terapeuttisen voiman mallin avulla. Haastatteluilla kerättyä aineistoa analysoitiin sisällönanalyysin avulla käyttäen apuna myös edellä mainittuja teoreettisia malleja.
Tutkimuksen tulokset näyttivät, että toimintaterapeutit kokivat taideterapiakoulutuksen lisänneen ammattitaitoa ja rohkeutta käyttää taidetta kuntoutuksessa. He kokivat, että taidetyöskentely soveltui erityisesti identiteetti- ja tunnetyöskentelyyn. CMOP-E-malliin heijastettuna tavoitteissa korostuivat erityisesti henkinen ja affektiivinen ulottuvuus. Taiteen erityislaatuisuus toiminnanmuotona tuli selkeästi esiin, samoin taiteen sanoittamaton ulottuvuus. Lisää tutkimusta taiteen terapeuttisesta käytöstä tarvitaan, jotta taiteen potentiaali saataisiin entistä systemaattisemmin käyttöön terapiatyössä.
Opinnäytetyö on laadullinen haastattelututkimus. Siihen haastateltiin 6 toimintaterapeuttia, joilla oli koulutusta myös ekspressiivisestä taideterapiasta. Toimintaterapeuttisena taustateoriana käytettiin kanadalaista toiminnallisuuden ja sitoutumisen mallia (CMOP-E) ja taiteen terapeuttisia ulottuvuuksia tarkasteltiin Doris Piercen toiminnan terapeuttisen voiman mallin avulla. Haastatteluilla kerättyä aineistoa analysoitiin sisällönanalyysin avulla käyttäen apuna myös edellä mainittuja teoreettisia malleja.
Tutkimuksen tulokset näyttivät, että toimintaterapeutit kokivat taideterapiakoulutuksen lisänneen ammattitaitoa ja rohkeutta käyttää taidetta kuntoutuksessa. He kokivat, että taidetyöskentely soveltui erityisesti identiteetti- ja tunnetyöskentelyyn. CMOP-E-malliin heijastettuna tavoitteissa korostuivat erityisesti henkinen ja affektiivinen ulottuvuus. Taiteen erityislaatuisuus toiminnanmuotona tuli selkeästi esiin, samoin taiteen sanoittamaton ulottuvuus. Lisää tutkimusta taiteen terapeuttisesta käytöstä tarvitaan, jotta taiteen potentiaali saataisiin entistä systemaattisemmin käyttöön terapiatyössä.