Superkengät kilpakävelyssä : kokeellinen testauspalvelu liikelaboratoriossa
Olli, Eevertti; Viljola, Niko; Suomalainen, Samuel (2024)
Olli, Eevertti
Viljola, Niko
Suomalainen, Samuel
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112730688
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112730688
Tiivistelmä
Kilpakävelyssä ja juoksussa haetaan kilpailuetua nykyaikaisilla kilpailujalkineilla, joista löytyy pitkittäisjäykkyyttä lisäävä hiilikuituelementti ja energiaa palauttava välipohjan materiaali. Olemassa olevan tutkimustiedon valossa voidaan sanoa, että nämä jalkineet parantavat suorituksen taloudellisuutta. Tutkimustieto ei kuitenkaan anna vastausta siihen, mikä urheilijan käyttämistä jalkineista olisi juuri hänen käytössään taloudellisin. Jalkine ei myöskään saa kilpakävelyssä aiheuttaa liiallista lentoajan pidentymistä, koska kilpakävelyssä pitää sääntöjen mukaisesti edetä siten, ettei ihmissilmin havaittavaa kosketuksen irtaantumista maasta esiinny.
Tässä opinnäytetyössä toteutimme käytännössä kokeellista testauspalvelua, missä testasimme eri kilpailujalkineiden aiheuttamia muutoksia urheilijan suoritukseen. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, miten jalkineiden aiheuttamia muutoksia kilpakävelyn suoritukseen voidaan mitata Metropolia AMK:n liikelaboratoriossa. Työn tavoitteena on tuottaa tietoa mittausten luotettavuudesta ja hyödyistä.
Testeihin osallistui kolme aktiivisesti kilpailevaa kilpakävelijää ja opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi heidän valmentajansa. Testeissä mitattiin energiankulutus, aika-matka muuttujat ja subjektiivinen mukavuus VAS-100mm asteikolla. Tuloksia tarkastellaan urheilijakohtaisesti.
Selkeitä eroja löytyi jalkineiden väliltä erityisesti energiankulutuksen osalta, isoimpien erojen ollessa jopa 18 %. Pääsääntöisesti kevyempi tai mukavampi jalkine oli taloudellisempi, vaikka tähän oli poikkeuksia. Jalkineiden väliltä löytyi eroja lentoajassakin.
Merkittävin hyöty toteutetuissa testeissä liittyy energiankulutukseen. Liikelaboratorion Quark CPET- hengityskaasuanalysaattorilla voidaan mitata kokonaisenergiankulutusta noin prosentin tarkkuudella, joten voidaan todeta, että jalkineiden väliltä löytyi todellisia eroja. Testauksen protokolla pohjautuu juoksussa tehtyyn tutkimukseen, joten protokollaa voidaan hyödyntää myös juoksijoilla. Tässä opinnäytetyössä toteutetulla testauksella on mahdollista saada objektiivista tietoa urheilijan omien jalkineiden vaikutuksesta suorituksen taloudellisuuteen.
Tässä opinnäytetyössä toteutimme käytännössä kokeellista testauspalvelua, missä testasimme eri kilpailujalkineiden aiheuttamia muutoksia urheilijan suoritukseen. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, miten jalkineiden aiheuttamia muutoksia kilpakävelyn suoritukseen voidaan mitata Metropolia AMK:n liikelaboratoriossa. Työn tavoitteena on tuottaa tietoa mittausten luotettavuudesta ja hyödyistä.
Testeihin osallistui kolme aktiivisesti kilpailevaa kilpakävelijää ja opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi heidän valmentajansa. Testeissä mitattiin energiankulutus, aika-matka muuttujat ja subjektiivinen mukavuus VAS-100mm asteikolla. Tuloksia tarkastellaan urheilijakohtaisesti.
Selkeitä eroja löytyi jalkineiden väliltä erityisesti energiankulutuksen osalta, isoimpien erojen ollessa jopa 18 %. Pääsääntöisesti kevyempi tai mukavampi jalkine oli taloudellisempi, vaikka tähän oli poikkeuksia. Jalkineiden väliltä löytyi eroja lentoajassakin.
Merkittävin hyöty toteutetuissa testeissä liittyy energiankulutukseen. Liikelaboratorion Quark CPET- hengityskaasuanalysaattorilla voidaan mitata kokonaisenergiankulutusta noin prosentin tarkkuudella, joten voidaan todeta, että jalkineiden väliltä löytyi todellisia eroja. Testauksen protokolla pohjautuu juoksussa tehtyyn tutkimukseen, joten protokollaa voidaan hyödyntää myös juoksijoilla. Tässä opinnäytetyössä toteutetulla testauksella on mahdollista saada objektiivista tietoa urheilijan omien jalkineiden vaikutuksesta suorituksen taloudellisuuteen.