Isien kokemuksia synnytyksen aikaisesta tuesta : kirjallisuuskatsaus synnytyksen aikaiseen tukeen isien näkökulmasta
Peltokangas, Eveliina; Tikkanen, Anne (2014)
Peltokangas, Eveliina
Tikkanen, Anne
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502102079
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502102079
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme aiheena oli synnytyksen aikainen tuki isien näkökulmasta. Tarkoituksenamme oli kuvata isien näkökulmasta synnytyksen aikaista tukea sekä perehtyä erityisesti isien ajatuksiin ja asemaan synnytykseen liittyen. Lisäksi etsimme tapoja kuvata isiä valituissa tutkimuksissa. Tavoitteenamme oli tuottaa tietoa isien läsnäolosta synnytyksessä, tuen kokemuksista ja synnytyksen vaikutuksista isyyden kehittymiseen.
Toteutimme opinnäytetyömme käyttäen integroivan kirjallisuuskatsauksen menetelmiä. Käytimme tiedonhaussa kolmea kansainvälistä tietokantaa ja systemaattisilla tiedonhauilla löysimme 10 tutkimusartikkelia opinnäytetyömme aineistoksi. Aineiston analyysin toteutimme abduktiivisella eli teoriaohjaavalla sisällönanalyysin menetelmällä.
Opinnäytetyömme tuloksissa isien kokemukset synnytyksen aikaisesta tuesta jakautuivat kolmeen yläkategoriaan: tuen muodot, tuen vaikutukset kokemuksiin ja erityistuki isille. Emotionaalisen ja tiedollisen tuen piirteet nousivat esille aineistostamme fyysisen tuen piirteitä vahvemmin. Isät kokivat synnytyksen aikaisen tuen hyvänä tai huonona, ja koetulla tuella oli vaikutusta synnytyskokemuksiin. Isät tarvitsivat kätilön tukea synnyttäjän tukemiseen ja synnytykseen osallistumiseen. Valituissa tutkimuksissa isiä kuvattiin useilla eri tavoilla, ja kuvauksista muodostui neljä yläkategoriaa: taustatekijät, isän roolit, isän merkitys perheessä ja synnytyksen merkitys. Isiä ryhmiteltiin iän, koulutustason ja siviilisäädyn perusteella, ja sivustaseuraajan rooli nousi voimakkaimmin esille. Isät määrittelivät asemansa synnytyksessä parisuhteen perusteella ja olettivat osallistuvansa lapsensa syntymään tukihenkilön roolissa.
Tulosten perusteella voidaan tehdä seuraavat johtopäätökset: 1) Kätilön läsnäololla on vaikutusta koettuun tukeen. 2) Kätilöiden vuorovaikutusosaamista tulee vahvistaa. 3) Kätilön tulee huomioida isän toiveet ja tarpeet yksilöllisesti. 4) Kätilön tulee nähdä isä osana pariskuntaa. Taustatekijöiden välisiä eroja ei tullut esille. Aihetta olisi jatkossa hyvä tutkia lisää. Kokonaisuudessaan aihealue vaatii lisätutkimusta erityisesti isien kokemusten ja tunteiden osa-alueilta.
Opinnäytetyömme on osa Hyvä Syntymä -hanketta, jonka tavoitteena on kehittää kätilötyön osaamista näyttöön perustuen. Opinnäytetyömme tuloksia voidaan hyödyntää tietoisuuden lisäämiseen ja käytännön työn kehittämiseen.
Toteutimme opinnäytetyömme käyttäen integroivan kirjallisuuskatsauksen menetelmiä. Käytimme tiedonhaussa kolmea kansainvälistä tietokantaa ja systemaattisilla tiedonhauilla löysimme 10 tutkimusartikkelia opinnäytetyömme aineistoksi. Aineiston analyysin toteutimme abduktiivisella eli teoriaohjaavalla sisällönanalyysin menetelmällä.
Opinnäytetyömme tuloksissa isien kokemukset synnytyksen aikaisesta tuesta jakautuivat kolmeen yläkategoriaan: tuen muodot, tuen vaikutukset kokemuksiin ja erityistuki isille. Emotionaalisen ja tiedollisen tuen piirteet nousivat esille aineistostamme fyysisen tuen piirteitä vahvemmin. Isät kokivat synnytyksen aikaisen tuen hyvänä tai huonona, ja koetulla tuella oli vaikutusta synnytyskokemuksiin. Isät tarvitsivat kätilön tukea synnyttäjän tukemiseen ja synnytykseen osallistumiseen. Valituissa tutkimuksissa isiä kuvattiin useilla eri tavoilla, ja kuvauksista muodostui neljä yläkategoriaa: taustatekijät, isän roolit, isän merkitys perheessä ja synnytyksen merkitys. Isiä ryhmiteltiin iän, koulutustason ja siviilisäädyn perusteella, ja sivustaseuraajan rooli nousi voimakkaimmin esille. Isät määrittelivät asemansa synnytyksessä parisuhteen perusteella ja olettivat osallistuvansa lapsensa syntymään tukihenkilön roolissa.
Tulosten perusteella voidaan tehdä seuraavat johtopäätökset: 1) Kätilön läsnäololla on vaikutusta koettuun tukeen. 2) Kätilöiden vuorovaikutusosaamista tulee vahvistaa. 3) Kätilön tulee huomioida isän toiveet ja tarpeet yksilöllisesti. 4) Kätilön tulee nähdä isä osana pariskuntaa. Taustatekijöiden välisiä eroja ei tullut esille. Aihetta olisi jatkossa hyvä tutkia lisää. Kokonaisuudessaan aihealue vaatii lisätutkimusta erityisesti isien kokemusten ja tunteiden osa-alueilta.
Opinnäytetyömme on osa Hyvä Syntymä -hanketta, jonka tavoitteena on kehittää kätilötyön osaamista näyttöön perustuen. Opinnäytetyömme tuloksia voidaan hyödyntää tietoisuuden lisäämiseen ja käytännön työn kehittämiseen.