Mätäjoen mikromuovien analysointimenetelmien tehostaminen
Savolainen, Ida (2024)
Savolainen, Ida
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112830936
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112830936
Tiivistelmä
Tämä insinöörityö on jatkoa Mikromuovit hulevesissä -innovaatioprojektille. Innovaatioprojektin tarkoituksena oli kehittää tapoja mikromuovien analysoimiseen hulevesissä. Projektissa keskityttiin Mätäjoesta otettuihin pintavesinäytteisiin.
Insinöörityössä pyrittiin tehostamaan innovaatioprojektissa kehitettyjä mikromuovinäytteiden käsittely- ja tutkimismenetelmiä. Työn tarkoituksena oli saada parempi käsitys Mätäjoen mikromuovikonsentraatiosta sekä selvittää niiden muovilaatuja ja kokoluokkaa.
Insinöörityön tilaajana toimi Helsingin kaupunki, ja se tehtiin yhteistyössä Metropolian ja PilotGreen-hankkeen kanssa. Insinöörityössä hyödynnettiin Henna Vaseniuksen insinöörityössään kehittelemää teoreettista mikromuovinäytteidenkäsittelymenetelmää. Näytteet käsiteltiin natriumkloridi-tiheyserottelulla, suodatettiin lasikuitusuodattimien läpi ja lopuksi näytteisiin lisättiin vetyperoksidia orgaanisen materian poistamiseksi. Käsitellyt näytteet analysoitiin FTIR-spektroskoopin avulla, jolla valitut partikkelit saatiin tunnistettua. Työssä on pohdittu mikromuovien mahdollisia lähteitä sekä muita menetelmiä, joilla tutkimusta voitaisiin jatkaa.
Insinöörityön aikana saatiin tehostettua innovaatioprojektin aikana kehiteltyjä tekniikoita, mikä paransi huomattavasti mikromuovipartikkelien tunnistusta niin silmämäärisesti kuin FTIR:n analyysissäkin. Tämän ansiosta löydettyjen mikromuovipartikkelien määrä saatiin nostettua neljästä partikkelista neljääntoista partikkeliin. On kuitenkin myös huomioitava, että näytteenotto suoritettiin eri ajankohtana, jolloin sääolosuhteet olivat erilaiset, mikä on myös voinut vaikuttaa löydettyjen partikkelien määrään olennaisesti.
Insinöörityössä pyrittiin tehostamaan innovaatioprojektissa kehitettyjä mikromuovinäytteiden käsittely- ja tutkimismenetelmiä. Työn tarkoituksena oli saada parempi käsitys Mätäjoen mikromuovikonsentraatiosta sekä selvittää niiden muovilaatuja ja kokoluokkaa.
Insinöörityön tilaajana toimi Helsingin kaupunki, ja se tehtiin yhteistyössä Metropolian ja PilotGreen-hankkeen kanssa. Insinöörityössä hyödynnettiin Henna Vaseniuksen insinöörityössään kehittelemää teoreettista mikromuovinäytteidenkäsittelymenetelmää. Näytteet käsiteltiin natriumkloridi-tiheyserottelulla, suodatettiin lasikuitusuodattimien läpi ja lopuksi näytteisiin lisättiin vetyperoksidia orgaanisen materian poistamiseksi. Käsitellyt näytteet analysoitiin FTIR-spektroskoopin avulla, jolla valitut partikkelit saatiin tunnistettua. Työssä on pohdittu mikromuovien mahdollisia lähteitä sekä muita menetelmiä, joilla tutkimusta voitaisiin jatkaa.
Insinöörityön aikana saatiin tehostettua innovaatioprojektin aikana kehiteltyjä tekniikoita, mikä paransi huomattavasti mikromuovipartikkelien tunnistusta niin silmämäärisesti kuin FTIR:n analyysissäkin. Tämän ansiosta löydettyjen mikromuovipartikkelien määrä saatiin nostettua neljästä partikkelista neljääntoista partikkeliin. On kuitenkin myös huomioitava, että näytteenotto suoritettiin eri ajankohtana, jolloin sääolosuhteet olivat erilaiset, mikä on myös voinut vaikuttaa löydettyjen partikkelien määrään olennaisesti.