Gen Z työnhakijoiden arvostamat tekijät rekrytointiprosessissa

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät ovat Gen Z:n mielestä tärkeitä rekrytointiprosessissa, luomalla verkkokysely. Kohderyhmänä olivat 18–27-vuotiaat nuoret. Tutkimus toteutettiin 9.9.–15.9.2024 verkkokyselynä. Tutkimuksesta hyötyivät erityisesti työnantajat, sillä he saivat arvokasta tietoa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat nuorten päätöksentekoon rekrytointiprosessissa ja mitä asioita heidän tulisi ottaa huomioon rekrytoinnissa erityisesti, kun prosessi kohdennetaan tälle nuorelle ryhmälle.

Koko tutkimus koostui teoreettisesta ja empiirisestä osuudesta. Teoreettisessa osassa käsiteltiin muun muassa Gen Z:n määritelmää, rekrytointiprosessin vaiheita, työnantajamielikuvaa, hakija-kokemusta, työn sisällön ja mielekkyyden merkitystä, palkkaa ja työsuhde-etujen vaikutusta, onnistuneen ja epäonnistuneen rekrytointiprosessin piirteitä sekä digitalisaation vaikutuksia rekrytointiprosessiin. Empiirisessä osassa tarkasteltiin tutkimusmenetelmän toteutusta ja esiteltiin tuloksia kuvien avulla.

Tulokset osoittivat, että suurin osa kohderyhmästä piti yrityksen mainetta tärkeänä työnhaussa. Rekrytointiprosessin nopeus ja tehokkuus olivat myös tärkeitä, mutta kaikkein tärkeimpinä tekijöinä pidettiin selkeää viestintää ja ystävällistä käytöstä. Hyvä työilmapiiri ja uramahdollisuudet olivat nuorille työnhakijoille merkittävimpiä motivaatiotekijöitä. Palkka koettiin tärkeimmäksi tekijäksi, kun taas työsuhde-edut ja etätyömahdollisuudet arvioitiin vähemmän tärkeiksi. Huono viestintä ja epäasiallinen käytös olivat keskeisiä syitä rekrytointiprosessin keskeyttämiselle. Rekrytoinnin onnistumiseksi vaadittiin parempaa viestintää ja hakijoiden kunnioittavaa kohtelua.

Pohdinnassa esiteltiin tutkimustulosten johtopäätökset. Syvennyttiin siihen, kuinka nuoret työnhakijat arvostavat rekrytointiprosessissa erityisesti organisaation mainetta, läpinäkyvyyttä, sujuvaa viestintää ja ammattimaista käytöstä. Tässä osiossa käsiteltiin myös tutkimuksen luotettavuutta ja eettisiä näkökohtia. Tutkimuksen luotettavuus varmistettiin määrittelemällä vastaajien ikäryhmä ja käyttämällä luotettavia lähteitä. Kyselyn kysymykset olivat selkeitä, ja tuloksia tuke-vat alaongelmien peittomatriisi. Eettisesti tutkimuksessa huomioitiin osallistujien oikeudet ja yksityisyys: osallistuminen oli vapaaehtoista, ja kyselyyn vastattiin anonyymisti. Henkilötiedot käsiteltiin luottamuksellisesti, ja vastaajille ilmoitettiin anonyymiydestä tiedotetekstissä, joka liitettiin kyselylinkin yhteyteen. Lopuksi esiteltiin jatkotutkimusehdotuksia ja pohdittiin opinnäytetyöprosessin oppimiskokemuksia. Jatkotutkimuksessa voisi tarkastella eri sukupolvien arvostamia tekijöitä rekrytointiprosessissa sekä digitalisaation vaikutuksia prosessiin. Opinnäytetyöprosessi opetti käytännön tutkimustaitoja ja tarjosi arvokkaita oppeja tulevaa HR-uraa varten.