Synnyttäneen äidin ja tehohoitoa tarvitsevan vastasyntyneen hoitaminen yhdessä: toimintamallin laatiminen OYS:n lasten ja vastasyntyneiden teho- ja valvontaosastolle

Abstract

Synnyttäneen äidin ja tehohoitoa tarvitsevan vastasyntyneen yhdessä hoitamisen eli parihoidon toteuttaminen ja organisointi on ajankohtaista, sillä Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) uudella lasten ja vastasyntyneiden teho ja valvontaosastolla kaikki potilashuoneet ovat perhehuoneita, joka mahdollistaa parihoidon toteuttamisen. Tehohoitoa tarvitseva vastasyntynyt erotetaan vielä usein äidistään syntymän jälkeen, vaikka tiedetään, että äidin ja vastasyntyneen yhdessä hoitaminen tuo monia terveyshyötyjä sairaalle vastasyntyneelle, keskoselle, synnyttäneelle äidille ja koko perheelle.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli integratiivisen kirjallisuuskatsauksen avulla kuvata olemassa olevaa tietoa synnyttäneen äidin ja tehohoitoa tarvitsevan vastasyntyneen yhdessä hoitamisesta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, mitä asioita tulee huomioida, kun parihoito toteutetaan ja järjestetään. Kirjallisuuskatsauksen aineistosta saatiin ylä- ja alaluokkien yhdistämisellä muodostettua viisi pääluokkaa: perhelähtöinen hoitokulttuuri, hoitotyön uudelleen suunnittelu ja organisointi, vahva johtaminen, Couplet care toimintamalli sekä tunnistaa Couplet care hoidon esteet ja haasteet.

Opinnäytetyön toisessa vaiheessa kehitettiin toimintamalli äidin ja vastasyntyneen yhdessä hoitamiseen. Kehittämistyö toteutettiin moniammatillisena työryhmätyöskentelynä Oys:n lasten ja naisten osaamisalueella ja siinä hyödynnettiin tutkimusvaiheessa toteutetun kirjallisuuskatsauksen tuloksia. Toimintamalli sisältää äidin ja vastasyntyneen kriteerit parihoidon toteuttamiseen, henkilökunnan resurssien ja työnjaon määräytymisen synnyttäneiden äitien ja tehohoitoa tarvitsevien vauvojen hoitamiseen sekä kätilön tehtävänkuvan synnyttäneen äidin hoidossa. Toimintamallin avulla Oys:ssa pystytään järjestämään parihoito potilasturvallisesti ja niin, että äitiä ja vastasyntynyttä ei eroteta toisistaan kuin perustellusta syystä.

Parihoidon toteuttamisella ja järjestämisellä edistetään perhelähtöistä hoitotyötä, joka lisää vastasyntyneiden ja vanhempien hyvinvointia, hoitotyytyväisyyttä, pitkäaikaiset hoitotulokset paranevat sekä vastasyntyneiden sairastuvuus ja kuolleisuus vähenee. Tämän vuoksi olisi hyvä tutkia lisää, miten parihoitoa organisoidaan eri sairaaloissa Suomessa ja maailmalla. Lisäksi olisi hyvä tutkia parihoidon hyötyjä kustannusvaikuttavuuden näkökulmasta, jotta tehtyjä valintoja voitaisiin paremmin perustella sekä saadaan lisää tietoa hoidon vaikutuksista ja hoitomalleista, joilla voidaan parhaiten tukea ja parantaa äidin, vauvan ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia.

The implementation and organization of couplet care which involves caring for a mother who has given birth and the newborn requiring intensive care together is timely as all patient rooms in the new pediatric and neonatal intensive care unit at Oulu university hospital (OYS) are family rooms allowing the couplet care of the mother and newborn. A newborn requiring intensive care is still often separated from its mother after birth. Even though it is known that caring for the mother and a newborn together brings many health benefits to the sick newborn, premature infant, birthing mother and for the whole family.

The purpose of the thesis was to describe existing knowledge about the couplet care of a birth mother and a newborn requiring intensive care through an integrative literature review. The aim was to produce information on what aspects should be considered when couplet care is implemented and organized. From the material of literature review five main categories were identified that should be considered when organising couplet care. The Categories were: family- centered care culture, redesigning and organizing nursing care, strong leadership, couplet care model and identifying obstacles and challenges of couplet care.

In the second phase of the thesis a model for couplet care was developed by a multidisciplinary team in the Oys´s children and womans´s competence area. The developed model was based on the results of the literature review. The intervention model includes criteria for implementation of couplet care, the allocation of human resources and division of labor for caring for mothers who have given birth and infants requiring intensive care, and the roles of midwives in the care of birth mother. With the help of this model Oys can organize couplet care safely and in such a way that mother and newborn are not separated except for justified reasons.

The implementation and organisation of couplet care promotes family centered care wich benefits both the birthing mother and the newborn. It would be useful to investigate further how couplet care is organized in other hospitals in Finland and abroad.it would be useful to study the benefits of the couplet care from cost- effectiveness perspective in order to better justify the choices made and to gain more knowledge about the effects and models of care that can best support and improve the well-being of mother, newborn and whole family.