Osallisuus ja toimijuus ikäihmisen palveluasumisessa : kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Opinnäytetyö käsittelee Suomessa asuvien ikäihmisten osallisuutta ja toimijuutta palveluasumisen arjessa. Narratiivisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on selvittää, kuinka asukkaan osallisuutta ja toimijuutta suomalaisessa ikäihmisten tavallisen ja tehostetun palveluasumisen arjessa on tuettu. Vuonna 2022 termit uudistettiin pienin sisällöllisin muutoksin yhteisölliseksi asumiseksi ja ympärivuorokautiseksi palveluasumiseksi.

Työssä on esitetty kirjallisuuskatsaus tutkimusmenetelmänä, työn sisäänotto- ja poissulkukriteerit, työn tiedonhaun prosessi sekä työn aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Aineiston haussa käytettyjä tietokantoja olivat PubMed, ScienceDirect, Medic, Journal.fi, Google Scholar sekä MetCat Finna. Kirjallisuuskatsaus muodostui seitsemästä väitöskirjasta sekä yhdestä tieteellisestä tutkimusartikkelista (n=8) vuosilta 2011–2023. Sosiaalipedagogisista lähtökohdista palveluasumisen osallisuutta ja toimijuutta on tutkittu ja käsitelty lukumääräisesti vähän. Viimeisen kymmenen vuoden aikajänteellä pro gradu -tutkielmia sekä AMK-opinnäytetöitä aiheen parissa on tehty kasvavissa määrin.

Aineistosta voi päätellä, että osallisuutta koettiin asioihinsa päivittäisissä rutiinitoimenpiteissäkin sekä tilassa, jossa ystävällinen, huomaavainen, kohtaava hoitaminen ja ohjaaminen loivat tunteen ja halun olla osa yhteisöä. Hoidollisuudesta fyysisesti riippuvaisemmat orientoituivat toimijuudessaan sosiaalisiin suhteisiinsa ja kognitiivisiin kykyihinsä. Terveyttä turvaavat mm. aktiivisesta kirjaamisesta ja dokumentoinnista havaitut terveydelliset, voimavaroja sekä toimintakykyä koskevat poikkeamat. Ilmeni, että työntekijöiden tekemiin kriteerien mukaisiin kirjauksiin resursoidaan runsaasti aikaa.

Musiikki monin elementein loi osallisuutta ja toimijuutta ollen esimerkiksi ystävystymisenkin ja muistelun väline. Kulttuuriharrastamiselle myös tarjottiin monipuolisesti tiloja. Johtopäätöksenä on, että toimintaperiaatteeltaan palveluasuminen ei ole pelkästään hoidon kohteena olemista. Työssä esiintyi lukuisia osallisuuden ja toimijuuden ilmiöitä. Jatkotutkimuksena tulisi selvittää kuinka asukkaat, joilla ei välttämättä ole mallia, käsitteitä tai voimavaroja toteuttaa asioita pelkän keskustelun ja oivalluksen pohjalta saataisiin hyödyntämään inhimillisen potentiaalinsa. Se mikä voidaan nähdä, voidaan myös muuttaa. Yhtälössä ammattilaisen rooli olisi osallistaa asukasta edistäen toimijuutta.

This thesis examines involvement and agency in the daily lives of elderly people in assisted living in Finland. The object of this narrative literature review is to explore how residents’ involvement and agency have been supported in ordinary and intensified assisted living for the elderly in Finland.

The thesis introduces literature review as a research method, presents its inclusion and exclusion criteria, the process of data collection used, and data-driven content analysis. The databases used for data retrieval were PubMed, ScienceDirect, Medic, Journal.fi, Google Scholar, and MetCat Finna. The literature review consists of seven dissertations and one scientific research article (n=8) published between 2011 and 2023. From a socio-pedagogical perspective, involvement and agency provided in assisted living has been sparsely studied. Over the span of the last ten years, there has been a growing number of master´s theses and bachelor´s theses on the topic.

The data suggest that experiences of involvement occurred in daily routine activities in an environment where friendly, considerate, and engaging care and guidance created a sense and desire to be part of the community. Residents who were physically dependent oriented their agency toward their social relationships and cognitive abilities. Aspects such as active filing and documentation of deviations in health, resources and functionality were observed to support residents’ health. It became apparent that a generous amount of time was allocated to documentation by staff on set criteria.

Music, with its various elements, fostered involvement and agency, serving for example in bonding with new friends and reminiscing. Versatile spaces were provided for cultural hobby activities. Numerous phenomena of involvement and agency appeared in the study. In conclusion, assisted living, by its operational principles is not merely about being subject of care. Further research should explore how residents who may not have the model, concepts, or resources to act solely based on discussion and apprehension could be brought to utilize their human potential. In this equation the role of professional is to involve residents, thereby promoting agency.