Koskettava taide : vuorovaikutteisen taiteen konservointihaasteita

Abstract

Opinnäytetyön aiheena ovat kosketettavaksi tarkoitetut nykytaiteen teokset ja niiden konservointiin liittyvät haasteet. Taideteoksiin koskeminen näyttelyssä on lähtökohtaisesti kielletty, sillä kosketus altistaa teokset kulumiselle, likaantumiselle ja muille vaurioille. Koskemisen kieltämisellä pyritään takaamaan teosten säilyminen. Nykytaiteeseen liittyy kuitenkin ajatus teoksen ja katsojan välisestä vuorovaikutteisuudesta. Taidemuseoissa nähdään yhä enemmän teoksia, jotka on tarkoitettu yleisön koskettaviksi ja joiden merkitys muodostuu vasta katsojan ja teoksen kohtaamisen kautta. Kosketettavat teokset asettavat haasteita taidemuseoiden näyttelykäytännöille ja kokoelmista huolehtimiselle.

Opinnäytetyön tarkoituksena on pohtia ristiriitaa kosketettavaksi tarkoitettujen teosten autenttisen esittämisen ja säilyttämisen välillä. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jossa selvitetään, miten kosketettavien teosten esittämistä ja säilyttämistä lähestytään nykytaiteen museossa. Tutkimusaineisto muodostuu nykytaiteen konservoinnin teorian ohella taidehistorian ja museologian kirjallisuudesta sekä Kansallisgallerian nykytaiteen kokoelmista vastaavaan konservaattorin, intendentin ja amanuenssin haastatteluista. Tutkimuksen keskiössä ovat erilaiset konservointivaihtoehdot ja näyttelykäytännöt, joita voidaan soveltaa kosketettavaksi tarkoitettujen taideteosten säilyttämiseksi esityskunnossa.

Kosketettaviin teoksiin liittyvät nykytaiteen konservoinnin teoreettiset kysymykset kytkeytyvät teosten toiminnallisuuteen sekä siihen, nähdäänkö kokoelmaan kuuluva teos ensisijaisesti taideteoksena vai historiallisena objektina. Opinnäytetyössä keskitytään alkuperäisen materiaalin ja toiminnallisuuden väliseen vastakkainasetteluun, taiteilijan intentioon konservoinnin päätöksenteon perustana, ja siihen kuinka museo valinnoillaan vaikuttaa tulkintaan teoksista. Koska kosketettavat teokset ovat koettavissa vain toiminnassa ollessaan, opinnäytetyössä esitetään, että ne vertautuvat kineettiseen taiteeseen ja niihin voidaan soveltaa samankaltaisia konservointivaihtoehtoja. Tarkastelemalla teosten koskettamisen tapaa sekä materiaalien ja suhdetta voidaan tunnistaa teosten säilymiseen vaikuttavia riskitekijöitä ja valita tapauskohtainen konservointistrategia, joka huomioi sekä taiteilijan intention että konservointieettisen näkökulman.

The subject of this thesis is contemporary artworks intended to be touched, and the challenges related to their conservation. In exhibitions, touching artworks is generally prohibited, as physical contact exposes them to wear, dirt, and other damage. The prohibition on touching is intended to ensure the preservation of the artworks. However, contemporary art often embraces the idea of interaction between the artwork and the viewer. Art museums are increasingly exhibiting pieces that are meant to be touched by the audience, where the meaning of the artwork is realized through the interaction between the viewer and the artwork. Touchable artworks present challenges for museum exhibition practices and collection care.

This thesis explores the tension between the authentic display and the preservation of touchable artworks. It is a qualitative study that examines how the display and conservation of touchable artworks are approached in contemporary art museums. The research material consists of conservation theory in contemporary art, literature on art history and museology, as well as interviews with the conservator and curators responsible for the contemporary art collections at the Finnish National Gallery. The focus of the study is on the various conservation options and exhibition practices that can be applied to preserve touchable artworks in display condition.

The theoretical questions related to the conservation of touchable artworks are linked to their functionality and the question of whether a piece in a collection is viewed primarily as an artwork or as a historical object. This thesis focuses on the conflict between preserving the original material and maintaining functionality, the role of the artist’s intent in guiding conservation decisions, and how the museum’s choices influence the interpretation of the artworks. Since touchable artworks can only be fully experienced through interaction, the thesis argues that they are comparable to kinetic art and movement, and that similar conservation strategies can be applied. By examining the way the works are meant to be interacted with, it is possible to identify risk factors that affect their preservation and select a case-specific conservation strategy that considers both the artist’s intent and ethical principles of conservation.