’’Mä ajattelen niin, että tällä palkalla saa tätä’’ – Käsityksiä ja kokemuksia itseohjautuvuudesta kaupan alan yrityksessä
Rosenqvist, Julia (2024)
Rosenqvist, Julia
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112931464
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112931464
Tiivistelmä
Tämän laadullisen tapaustutkimuksen tavoitteena oli selvittää henkilöstön käsityksiä ja kokemuksia itseohjautuvuudesta. Itseohjautuvuus nähdään yhä keskeisempänä työelämätaitona ja organisaation menestystekijänä dynaamisessa ympäristössä työntekijöiden ketterän ongelmanratkaisun, päätöksenteon ja oppimisen ansiosta. Itseohjautuvuuden kokemuksen syvällisemmän ymmärtämisen kautta mahdollistetaan organisaation puolen tuki työntekijän tarpeet huomioiden. Itseohjautuvuuden kokemus oli tässä työssä rajattu tukeviin ja heikentäviin organisatorisiin tekijöihin. Tämän opinnäytetyön tekeminen ajoittui vuoden 2024 kesäkuun ja marraskuun väliselle ajalle. Työn toimeksiantajana toimi kansainvälinen muotiteollisuuden brändi, ja tutkimustyö kohdistui pk-seudulla sijaitsevaan myymälään.
Työn teoreettinen viitekehys jakautuu kahteen osaan, jossa ensimmäinen käsittelee moninäkökulmaisesti yksilötason itseohjautuvuutta, sen taustalla vaikuttavaa itsemääräämisteoriaa sekä teorian perustana olevia psykologisia perustarpeita eli autonomiaa, kykenevyyttä sekä yhteenkuuluvuutta. Toinen osa keskittyy yksilön itseohjautuvuuden kokemuksen tukemiseen organisaation näkökulmasta työtä ohjaavien raamien ja itseohjautuvuutta tukevan johtajuuden kautta. Teoreettisen viitekehyksen lähteinä on hyödynnetty kotimaisia ja kansainvälisiä itseohjautuvuuteen ja itsemäärämisteoriaan pohjautuvia tutkimuksia sekä työtä tukevaa kirjallisuutta. Aineisto, joka hankittiin yksilötason puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla, analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä hermeneuttista kehää hyödyntäen. Hermeneuttisen kehän rooli analyysissä oli syvällisemmän tulkintaprosessin edesauttamisessa.
Tuloksissa selvisi, että itseohjautuvuus miellettiin kyvyksi ja mahdollisuudeksi itsenäiselle ajattelulle ja tekemisille, jossa vaikuttivat ilmapiiri, työn reunaehdot, koulutus sekä johtajuus. Työelämätaitona itseohjautuvuuteen suhtauduttiin myönteisesti. Kohdemyymälässä myyjien itseohjautuvuutta tukeviksi tekijöiksi muodostuivat turvallinen ilmapiiri, riittävät vuorovaikutusmahdollisuudet, oman työn autonomia, oppimisen mahdollisuudet, kannustava johtajuus sekä tiimin pieni koko. Vastuuryhmän itseohjautuvuutta tuki näiden lisäksi työn johtamisen ja organisaation kehittämiseen osallistumisen oikeudet. Myyjien itseohjautuvuutta heikentäviä tekijöitä olivat epäselvyys visiosta, päätöksenteon hierarkia oman työnkuvan ulkopuolella, palautteeseen liittyvät haasteet sekä epätasa-arvoiset suoriutumisen odotukset. Vastuuryhmässä itseohjautuvuutta heikentäviä tekijöitä olivat haasteet tiedonkulussa, konsernitason hierarkia sekä haasteet vastuuroolien yhteensovittamisessa. Koko henkilöstöä käsittäviä heikentäviä tekijöitä olivat resurssien rajallisuus sekä työympäristö ja -välineet.
Kokonaisuutena tuloksien perusteella nähtiin, että lähtökohdat kohdemyymälässä oman työn autonomialle sekä yhteenkuuluvuudelle olivat hyvät. Eniten potentiaalia nähtiin kykenevyyden tunteen vahvistamisessa. Työn kehitysehdotukset painottuvat tavoitteiden yksilöllistämiseen, onnistumisten ja yhteistyön vahvistamiseen, kommunikaation ketteröittämiseen organisaation eri tasoilla sekä työssä tarvittavan tiedon selkeyttämiseen ja turvaamiseen.
Työn teoreettinen viitekehys jakautuu kahteen osaan, jossa ensimmäinen käsittelee moninäkökulmaisesti yksilötason itseohjautuvuutta, sen taustalla vaikuttavaa itsemääräämisteoriaa sekä teorian perustana olevia psykologisia perustarpeita eli autonomiaa, kykenevyyttä sekä yhteenkuuluvuutta. Toinen osa keskittyy yksilön itseohjautuvuuden kokemuksen tukemiseen organisaation näkökulmasta työtä ohjaavien raamien ja itseohjautuvuutta tukevan johtajuuden kautta. Teoreettisen viitekehyksen lähteinä on hyödynnetty kotimaisia ja kansainvälisiä itseohjautuvuuteen ja itsemäärämisteoriaan pohjautuvia tutkimuksia sekä työtä tukevaa kirjallisuutta. Aineisto, joka hankittiin yksilötason puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla, analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä hermeneuttista kehää hyödyntäen. Hermeneuttisen kehän rooli analyysissä oli syvällisemmän tulkintaprosessin edesauttamisessa.
Tuloksissa selvisi, että itseohjautuvuus miellettiin kyvyksi ja mahdollisuudeksi itsenäiselle ajattelulle ja tekemisille, jossa vaikuttivat ilmapiiri, työn reunaehdot, koulutus sekä johtajuus. Työelämätaitona itseohjautuvuuteen suhtauduttiin myönteisesti. Kohdemyymälässä myyjien itseohjautuvuutta tukeviksi tekijöiksi muodostuivat turvallinen ilmapiiri, riittävät vuorovaikutusmahdollisuudet, oman työn autonomia, oppimisen mahdollisuudet, kannustava johtajuus sekä tiimin pieni koko. Vastuuryhmän itseohjautuvuutta tuki näiden lisäksi työn johtamisen ja organisaation kehittämiseen osallistumisen oikeudet. Myyjien itseohjautuvuutta heikentäviä tekijöitä olivat epäselvyys visiosta, päätöksenteon hierarkia oman työnkuvan ulkopuolella, palautteeseen liittyvät haasteet sekä epätasa-arvoiset suoriutumisen odotukset. Vastuuryhmässä itseohjautuvuutta heikentäviä tekijöitä olivat haasteet tiedonkulussa, konsernitason hierarkia sekä haasteet vastuuroolien yhteensovittamisessa. Koko henkilöstöä käsittäviä heikentäviä tekijöitä olivat resurssien rajallisuus sekä työympäristö ja -välineet.
Kokonaisuutena tuloksien perusteella nähtiin, että lähtökohdat kohdemyymälässä oman työn autonomialle sekä yhteenkuuluvuudelle olivat hyvät. Eniten potentiaalia nähtiin kykenevyyden tunteen vahvistamisessa. Työn kehitysehdotukset painottuvat tavoitteiden yksilöllistämiseen, onnistumisten ja yhteistyön vahvistamiseen, kommunikaation ketteröittämiseen organisaation eri tasoilla sekä työssä tarvittavan tiedon selkeyttämiseen ja turvaamiseen.