Kun on toivoa, on mahdollisuuksia : Asunto ensin -toiminnan päihteettömyysmotivaatiota vahvistavat käytännöt päihdekuntoutuksen nivelvaiheessa

Abstract

Tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää helsinkiläisiin Asunto ensin -yksiköihin päihdekuntoutuksen nivelvaiheen käytäntöjä asukkaan päihteettömyysmotivaation vahvistumiseksi. Työn toimintaympäristönä oli viisi helsinkiläistä Asunto ensin -yksikköä. Toimintatutkimuksellisella menetelmällä toteutetun tutkimuksellisen kehittämistyön laadullinen aineisto kerättiin yhteiskehittelyn avulla. Tiedontuottajina ja kehittäjäkumppaneina toimivat yksiköiden asukkaat (N=19) ja työntekijät (N=8). Työn aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan Asunto ensin -yksikkö on päihdekuntoutuksesta palaavalle asukkaalle haastava ympäristö jatkaa päihteettömyyttä. Päihteettömyysmotivaatiota vahvistavien päihdekuntoutuksen nivelvaiheen käytäntöjen keskiössä on yksikön myönteinen kokemus itsestä ja sen kokemuksen vahvistaminen vuorovaikutuksellisin ja toiminnallisin keinoin. Kielteiset kokemukset itsestä, sosiaalisesta ympäristöstä ja ympäristöstä saatavasta tuesta vahvistavat asukkaan osattomuutta ja toivottomuutta.

Päihdekuntoutuksen nivelvaiheessa asukas hyötyy realistisesta suunnitelmasta oman kuntoutumisen edistymiseksi. Tätä varten asukas tarvitsee tietoa ja ymmärrystä voidakseen olla aktiivinen omassa elämässään ja tehdäkseen tehdä hyvinvointia ja toimijuutta lisääviä päätöksiä. Suunnitelmaan liittyvään työskentelyyn asukas tarvitsee tukea ja ohjausta päihde- ja asumissosiaalisen työn ammattilaisilta ja vertaisilta. Tulosten perusteella Asunto ensin -yksikön toimintatapojen ja -kulttuurin kehittämistä tulee suunnata yhteisöllisen ja rakenteisen tuen vahvistamiseen, jotta yksilölle on tarjottavissa mahdollisuus saada haluamansa tuki henkilökohtaiseen kasvuun ja hyvinvoinnin kehittymiseen kuntoutuksen nivelvaiheessa. Monialaisen näkökulman hyödyntäminen nivelvaiheen palveluiden kehittämisessä on tärkeää.

Tuloksiin perustuen jatkossa käytäntöjen kehittäminen tulisi suunnata yhteisen kuntoutumisymmärryksen ja vertaisuuden käytön lisäämiseen yksiköissä. Tämän työn tulokset ovat hyödynnettävissä Asunto ensin -yksiköiden toiminnan kehittämisessä ja Asunto ensin -yksiköihin liittyvän palveluverkoston käytäntöjen kehittämisessä.