Ympäristövastuuraportointi pankkitoiminnassa : ESRS-standardien soveltaminen
Hänninen, Susanna (2024)
Hänninen, Susanna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024113031606
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024113031606
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli suomalaisten pankkien ympäristövastuuraportointi ja ESRS-standardien soveltaminen. Työssä keskityttiin erityisesti ESRS E1 -standardiin, joka liittyy ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. Työn tavoitteena oli selvittää, kuinka hyvin suomalaiset pankit, kuten Osuus-pankki, Säästöpankki ja S-Pankki, ovat huomioineet ja toteuttaneet ESRS-standardien vaatimuksia ympäristövastuuraportoinnissaan. Tavoitteisiin kuului myös tunnistaa mahdollisia kehitysalueita, jotta pankit voisivat parantaa raportointiaan ja täyttää standardien vaatimukset entistä paremmin.
Tietoperustassa käsiteltiin kestävyysraportoinnin ja ESRS-standardien keskeisiä piirteitä sekä pankkien roolia kestävän kehityksen edistämisessä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa aineistona käytettiin pankkien vuosikertomuksia ja vastuullisuusraportteja vuosilta 2022–2023. Aineiston analyysissä käytettiin dokumenttianalyysiä ja sisällönanalyysiä. Tämä menetelmä mahdollisti raportoinnin vertailun ESRS-standardien vaatimuksiin.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että suomalaiset pankit huomioivat ESRS-standardit raportoinnissaan eri tavoin. Esimerkiksi Osuuspankki oli edistyneempi ja noudatti ESRS E1 -standardin vaatimuksia laajemmin, kun taas Säästöpankki ja S-Pankki kaipasivat parannusta raportoinnin tarkkuudessa ja avoimuudessa. Johtopäätöksenä todettiin, että vaikka edistystä on tapahtunut, pankkien ympäristövastuuraportointi ei vielä täysin vastaa ESRS-standardien vaatimuksia.
Tutkimuksen tulokset voivat auttaa pankkeja tunnistamaan parannuskohteita raportoinnissaan. Näin ne voivat kehittää raportointiaan ja lisätä raportointinsa läpinäkyvyyttä. Tämä voi myös vahvistaa sidosryhmien, kuten sijoittajien ja asiakkaiden, luottamusta pankkien vastuullisuuteen.
Tietoperustassa käsiteltiin kestävyysraportoinnin ja ESRS-standardien keskeisiä piirteitä sekä pankkien roolia kestävän kehityksen edistämisessä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa aineistona käytettiin pankkien vuosikertomuksia ja vastuullisuusraportteja vuosilta 2022–2023. Aineiston analyysissä käytettiin dokumenttianalyysiä ja sisällönanalyysiä. Tämä menetelmä mahdollisti raportoinnin vertailun ESRS-standardien vaatimuksiin.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että suomalaiset pankit huomioivat ESRS-standardit raportoinnissaan eri tavoin. Esimerkiksi Osuuspankki oli edistyneempi ja noudatti ESRS E1 -standardin vaatimuksia laajemmin, kun taas Säästöpankki ja S-Pankki kaipasivat parannusta raportoinnin tarkkuudessa ja avoimuudessa. Johtopäätöksenä todettiin, että vaikka edistystä on tapahtunut, pankkien ympäristövastuuraportointi ei vielä täysin vastaa ESRS-standardien vaatimuksia.
Tutkimuksen tulokset voivat auttaa pankkeja tunnistamaan parannuskohteita raportoinnissaan. Näin ne voivat kehittää raportointiaan ja lisätä raportointinsa läpinäkyvyyttä. Tämä voi myös vahvistaa sidosryhmien, kuten sijoittajien ja asiakkaiden, luottamusta pankkien vastuullisuuteen.