Sähkötöiden valvonta perusparannushankkeissa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli perehtyä sähkötöiden valvontaprosessiin julkisissa perusparannushankkeissa, tutkia valvonnan kriittisiä vaiheita sekä valvojan keskeisiä tehtäviä, kuten työturvallisuuden ja hyvien asennustapojen varmistamista. Sähkötöiden valvojan keskeisimmistä tehtävistä projektin eri vaiheissa laadittiin taulukko, joka on liitteessä 1. Sen tavoitteena on tarjota selkeä viitekehys valvonnan tueksi ja toimia ohjeellisena työkaluna, joka auttaa varmistamaan laadukkaan ja johdonmukaisen valvontaprosessin hankkeen eri vaiheissa. Lisäksi työssä pyrittiin tunnistamaan valvonnan haasteita, löytämään parhaita käytäntöjä ja tekemään kehitysehdotuksia. Erityinen painopiste oli valvonnan merkityksessä hankkeen eri vaiheissa, aina suunnitteluprosessin alusta vastaanottoon asti. Työ toteutettiin yhteistyössä Oulun Tilapalvelut -liikelaitoksen kanssa, joka vastaa esimerkiksi julkisten rakennusten rakentamis- ja ylläpitopalveluista. Työn tietoperusta koostui alan kirjallisuudesta, sähköalan standardeista ja ohjeista, Oulun Tilapalveluiden omista ohjeistuksista, asiantuntijahaastatteluista sekä omakohtaisesta kokemuksesta sähköalalla. Työn yhteydessä toteutettiin tutkimuskysely, jossa haastateltavina olivat Oulun Tilapalveluiden talotekniikan yhdeksän asiantuntijaa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysia, jonka avulla analysoitiin asiantuntijoiden vastauksia valvontaprosessin haasteista, ongelmista ja kehitysehdotuksista. Opinnäytetyössä ilmeni, että merkittävimmät haasteet perusparannushankkeissa liittyivät aikataulutukseen, suunnitelmien laatuun, eri teknisten alojen yhteistyöhön sekä vanhojen ja uusien järjestelmien yhteensovittamiseen. Lisäksi urakkarajojen epäselvyydet, viestinnän puutteet eri sidosryhmien välillä nousivat esiin. Valvojien rooli osoittautui kriittiseksi projektien onnistumisen kannalta, ja erityisesti heidän osallistumisensa jo suunnitteluvaiheessa nähtiin erittäin tärkeänä. Tulokset korostivat yhteistyön merkitystä ja digitaalisten työkalujen hyödyntämisen tarjoamia mahdollisuuksia valvontaprosessin kehittämisessä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sähkötöiden valvontaprosessin tehostaminen edellyttää parempaa suunnittelun laatua, tiiviimpää yhteistyötä eri osapuolten välillä ja tehokkaampia työmenetelmiä. Kehitysehdotuksina valvonnan parantamiseksi esitetään muun muassa valvojien osallistamista jo hankkeen varhaisessa vaiheessa sekä digitaalisten työkalujen laajempaa hyödyntämistä.

The thesis examines the supervision process of electrical work in renovation projects, with a specific focus on the challenges and best practices involved in overseeing these projects in Finland. The study was conducted in collaboration with Property and Facilities Management Services of Oulu, a public organization who manages construction and maintains service properties. Drawing on both personal experience as an electrical supervision trainee and interviews with nine technical experts, the thesis explores key phases of the supervision process, from planning to project completion. The research highlights critical issues such as scheduling, design quality, and the integration of old and new systems in renovation projects. Particular attention is given to the complexity of coordinating between various technical disciplines, the importance of clear communication between stakeholders, and the role of supervisors in ensuring that projects meet the required standards within set timelines. The findings emphasize the need for early involvement of supervisors in the design phase and the potential for process improvements through increased use of automation and digital tools. By identifying common challenges and proposing development suggestions, this thesis aims to contribute to the enhancement of electrical supervision practices in renovation projects, ensuring more efficient and higher-quality outcomes.