Franchisingliiketoimintasuunnitelman rakenne: yritysten virkistyspäiväresurssien rooli konseptin lanseerauksessa

Abstract

Tämän opinnäytetyön aihe sai alkunsa toimeksiantajan pohdinnasta tuoda Ruotsissa toimiva viihdekonsepti Suomen markkinoille franchisingliiketoimintamallilla. Toimeksiantaja tarvitsi tukea liiketoimintasuunnitelman laatimiseen ja toivoi kartoitusta, kuinka paljon suomalaiset yritykset resursoivat yritysten virkistyspäiviin. Ruotsissa viihdekonsepti tavoittaa yrityksiä virkistyspäivien kautta, minkä vuoksi oli tärkeää saada tietoa myös Suomen markkinoilta. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda selkeä kokonaisuus franchisingliiketoimintasuunnitelman keskeisistä elementeistä, sekä kartoittaa, kuinka paljon Helsingissä toimivat yritykset panostavat henkilöstön virkistyspäiviin.

Teorian viitekehyksessä tarkasteltiin franchisingyrittäjyyden perusperiaatteita sekä kansainvälisen franchisingtoimintamallin keskeisiä piirteitä. Liiketoimintasuunnitelman sisältöä ja merkitystä käsiteltiin erityisesti franchisingyrittäjän näkökulmasta, keskittyen sen laatimisen syihin, vaiheisiin ja rakenteeseen. Lisäksi työssä syvennyttiin henkilöstön virkistyspäivien merkitykseen, tavoitteisiin ja keskeisiin käsitteisiin. Teoriaan perustuen toteutettiin kvantitatiivinen kyselytutkimus Helsingissä toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille. Kyselyllä kerättiin tietoa yritysten virkistyspäivien budjeteista, järjestämiskäytännöistä sekä pääasiallisista syistä. Kysely lähetettiin 250 yritykselle, joista 40 vastasi kyselyyn. Vastausprosentiksi saatiin näin ollen 17,39 %. Alhaisen vastausprosentin vuoksi tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä.

Työn tuloksissa korostettiin franchisingtoiminnan menestyksen edellytyksenä kansainvälisen liiketoiminnan sopeuttamista, sekä yhteistyötä franchisingantajan kanssa. Liiketoimintasuunnitelman laatimisessa painotettiin franchisingsopimuksen tärkeyttä, että itsenäisten laskelmien tekemistä kannattavuuden arvioinnissa. Kyselytutkimuksen tulosten perusteella yritysten budjetit ja käytännöt vaihtelevat. Vaikka käytännöt vaihtelevat, voi tuloksia käyttää suuntaa-antavana arvioina ja hyödyntää niitä laskelmissa, palveluiden kehittämisessä sekä markkinoinnissa. Tutkimuksen perusteella voidaan myös tehdä useita jatkotutkimusehdotuksia. Yksi jatkotutkimusehdotuksista on otoskoon kasvattaminen yhteistyön avulla, tarkemman markkinatiedon saamiseksi.