Hoitotyön ammattilaisten osaaminen lastenneurologian ja lastenkirurgian osastoilla yliopistosairaalassa : osaamisen kartoittaminen itsearviointimittarin avulla
Ilves, Miia (2024)
Ilves, Miia
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120232049
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120232049
Tiivistelmä
Hoitotyön ammattilaisen osaaminen erikoissairaanhoidon lastenosastolla on kokonaisuutena hyvin laaja. Suunnitelmallisen osaamisen kehittämien perustuu organisaation visioon, strategiaan ja toiminnan tavoitteisiin. Osaamisen kehittämisen prosessiin kuuluu osaamisen tunnistaminen ja arviointi, osaamisen vertaamien tulevaisuuden tarpeisiin nähden sekä osaamisen kehittäminen.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli määrittää lastenosastolla työskentelevien hoitotyön ammattilaisten osaaminen ja osaamisen eri tasot. Opinnäytetyön tavoitteena oli vahvistaa hoitotyön ammattilaisten osaamista ja tuottaa tietoa kliinisen osaamisen tasosta. Kehittämisprojektissa olivat mukana Oulun yliopistollisen sairaalan lastenneurologian ja lastenkirurgian hoitotyön ammattilaiset.
Opinnäytetyön ensimmäisessä vaiheessa laadittiin työryhmän (n = 7) kanssa osaamisen itsearviointimittarin väittämät. Työryhmä koostui molempien yksiköiden hoitotyön ammattilaista, joilla kaikilla oli pitkä työkokemus yksiköissä, luotettava ammattitaito ja osaaminen arvioimaan työssä tarvittavaa osaamista. Mittarin väittämiä arvioi asiantuntijapaneeli (n = 3), jonka arvion pohjalta väittämät muokattiin lopulliseen muotoon. Väittämiä kertyi lopulta yhteensä 101.
Opinnäytetyön toisessa vaiheessa mittarin lähetettiin OYS lastenneurologian ja lastenkirurgian osaston hoitotyön ammattilaisille (N = 59). Kysely lähetettiin Webropol-kyselynä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan osaamistaan väittämäkohtaisesti asteikolla 1-5. Kyselyn vastausprosentti oli 22 % (n = 13). Yleinen kliininen osaaminen arvioitiin jokaisen väittämän keskiarvona yli hyvän tason eli yli 3.0. Sairaus- ja toimenpidekohtaisessa osaamisessa hajontaa löytyi enemmän. Molempia yksiköitä koskevissa väittämissä osaaminen sijoittui lähes kaikissa väittämissä yli hyvän tason (ka yli 3). Erikoisalakohtaisissa väittämissä oli nähtävillä yksiköiden substanssiosaaminen.
Jatkossa osaamisen arviointi tulisi kuulua säännöllisesti jokaisen hoitotyön ammattilaisen osaamisen varmistamiseen. Osaamisen varmistamisella taataan se, että jokainen potilas saa tarvitsemansa laadukkaan hoidon. Validoidulla mittarilla osaamista voidaan arvioida luotettavasti ja osaamisen kehittymistä voidaan seurata pitkällä aikavälillä. Mittarilla saatua tietoa voidaan hyödyntää perehdytyksessä, koulutusten suunnittelussa ja työvuorosuunnittelun kehittämisessä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli määrittää lastenosastolla työskentelevien hoitotyön ammattilaisten osaaminen ja osaamisen eri tasot. Opinnäytetyön tavoitteena oli vahvistaa hoitotyön ammattilaisten osaamista ja tuottaa tietoa kliinisen osaamisen tasosta. Kehittämisprojektissa olivat mukana Oulun yliopistollisen sairaalan lastenneurologian ja lastenkirurgian hoitotyön ammattilaiset.
Opinnäytetyön ensimmäisessä vaiheessa laadittiin työryhmän (n = 7) kanssa osaamisen itsearviointimittarin väittämät. Työryhmä koostui molempien yksiköiden hoitotyön ammattilaista, joilla kaikilla oli pitkä työkokemus yksiköissä, luotettava ammattitaito ja osaaminen arvioimaan työssä tarvittavaa osaamista. Mittarin väittämiä arvioi asiantuntijapaneeli (n = 3), jonka arvion pohjalta väittämät muokattiin lopulliseen muotoon. Väittämiä kertyi lopulta yhteensä 101.
Opinnäytetyön toisessa vaiheessa mittarin lähetettiin OYS lastenneurologian ja lastenkirurgian osaston hoitotyön ammattilaisille (N = 59). Kysely lähetettiin Webropol-kyselynä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan osaamistaan väittämäkohtaisesti asteikolla 1-5. Kyselyn vastausprosentti oli 22 % (n = 13). Yleinen kliininen osaaminen arvioitiin jokaisen väittämän keskiarvona yli hyvän tason eli yli 3.0. Sairaus- ja toimenpidekohtaisessa osaamisessa hajontaa löytyi enemmän. Molempia yksiköitä koskevissa väittämissä osaaminen sijoittui lähes kaikissa väittämissä yli hyvän tason (ka yli 3). Erikoisalakohtaisissa väittämissä oli nähtävillä yksiköiden substanssiosaaminen.
Jatkossa osaamisen arviointi tulisi kuulua säännöllisesti jokaisen hoitotyön ammattilaisen osaamisen varmistamiseen. Osaamisen varmistamisella taataan se, että jokainen potilas saa tarvitsemansa laadukkaan hoidon. Validoidulla mittarilla osaamista voidaan arvioida luotettavasti ja osaamisen kehittymistä voidaan seurata pitkällä aikavälillä. Mittarilla saatua tietoa voidaan hyödyntää perehdytyksessä, koulutusten suunnittelussa ja työvuorosuunnittelun kehittämisessä.