Aktiivinen Juhani Vuorisen koulu -malli

Abstract

Kannuksessa käynnistettiin Liikkuva koulu -hanke nimeltä ”Aktiivinen Juhani Vuorisen koulu” muuttamaan yläkoulun toimintakulttuuria liikunnallisemmaksi. Hankkeen tavoitteissa painotettiin lisäksi välituntiaktiivisuuden ja oppituntien toiminnallisuuden lisäämistä. Näiden avulla pyrittiin edistämään yläkoululaisten hyvinvointia, kouluviihtyvyyttä ja opintomenestystä.

Tässä toiminnallisessa opinnäytetyössä käsitellään hanketta monesta näkökulmasta. Tietopohjaa koottiin liikkuva koulu -ohjelmasta, nuorten liikkumisesta ja yläkoulusta toimintaympäristönä. Tarkastelin myös opinnäytetyön menetelmää ja prosessia. Työhöni kuului rakentaa kyselyt koulun oppilaille ja opetushenkilöstölle ja niiden perusteella luoda toimivien käytänteiden malli.

Tutkimuskysymyksiä oli oppilaille kaksi ja opetushenkilöstölle kaksi. Oppilaiden pääkysymykset: 1. Miten oppilaat ovat osallistuneet hankkeen järjestämään toimintaan? 2. Miten oppilaat ovat kokeneet hankkeen järjestämän toiminnan? Opetushenkilöstön pääkysymykset muotoutuivat näin: 1. Miten toiminnallisen opetuksen ja liikunnallisten aktiviteettien integrointi koulupäivään vaikuttaa oppilaiden osallistumiseen, oppimiseen ja kouluyhteisön ilmapiiriin? 2. Mikä on opetushenkilöstön kokemus ja näkemys toiminnallisen opetuksen ja liikunnallisten aktiviteettien vaikutuksista opetustyöhön, oppilaiden osallistumiseen ja kouluyhteisöön?

Tulosten perusteella toiminnallinen opetus ja liikunta-aktiviteetit paransivat oppilaiden aktiivisuutta, osallistumista ja yhteisöllisyyttä, lisäten samalla heidän hyvinvointiaan ja sitoutumistaan koulupäivään. Tuloksissa tuli esiin myös käytännön haasteita, kuten tilojen ja resurssien rajallisuus. Johtopäätöksenä fyysisen aktiivisuuden lisääminen koulupäivän aikana tukee oppilaiden sosiaalista kehitystä ja koulun yhteisöllisyyttä, ja tuloksia voi hyödyntää koulupäivän rakenteen kehittämisessä sekä oppilaiden hyvinvoinnin tukemisessa.

A 'Liikkuva koulu' project called 'Active Juhani Vuorinen School' was initiated in Kannus to promote a more physically active school culture for secondary school students. The project also aimed to increase activity during recess and integrate functional learning in lessons to enhance student well-being, school satisfaction, and academic performance.

This functional thesis examines the project from multiple perspectives. Background information was gathered on the 'Liikkuva koulu' program, youth physical activity, and secondary schools as learning environments. The thesis includes an overview of the research methods and process. Surveys were created for both students and teaching staff, and a model of effective practices was developed based on the findings.

There were two main research questions for both students and teaching staff. For students: 1) How have students participated in the activities organized by the project? 2) How did students perceive these activities? For teaching staff: 1) How does integrating functional teaching and physical activities during the school day impact student engagement, learning, and the school environment? 2) What are teaching staff's experiences and perspectives on the effects of functional teaching and physical activities on their work, student engagement, and the school community?

The results indicate that functional teaching and physical activities improved students' engagement, participation, and sense of community, enhancing their well-being and connection to the school day. However, practical challenges, such as limitations in space and resources, were also identified. The conclusion suggests that increasing physical activity during the school day supports students' social development and school community and the results can be used to develop school day structures and support student well-being.