Sammutusjauhejätteen hyödyntäminen lannoitevalmisteissa
Pääsinniemi, Sonja (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120232041
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120232041
Tiivistelmä
Insinöörityössä tarkasteltiin sammutusjauhejätteen hyödyntämistä lannoitevalmisteiden raaka-aineena. Työn tavoitteena oli selvittää sammutinjauhejätteen koostumusta sekä hyödyntämisen taloudellista potentiaalia. Jätteeksi luokittelun päättymisen (EEJ) edellytyksiä tarkasteltiin ensisijaisesti kansallisen lainsäädännön kautta. Työssä hyödynnettiin haastatteluja, kirjallisuutta ja kokeellista tutkimusta.
Kartoituksen tuloksena saatiin selville jauhesammutinjätteen tämänhetkinen kierrätystapa sekä arvioita syntyvän sammutinjauhejätteen määristä. Käytöstä poistetut jauhesammuttimet päätyvät metallinkierrätykseen jauheet sisällään. Kuitenkin sekä lannoitevalmistajien että sammutinhuoltoja tekevien yritysten suunnalta on kiinnostusta hyödyntää vastuullisemmin sammutinjauhe. Työssä tehdyt arviot sammutinjauhejätteen määrästä viittaavat hyödyntämisen olevan myös taloudellisesti kannattavaa.
Kokeellisessa osuudessa saatiin selville yleisesti käytössä olevien sammutusjauheiden alkuainekoostumukset. Työssä osoitettiin sammutusjauheiden sisältävän merkittävästi kasveille tärkeitä ravinteita, erityisesti fosforia, typpeä ja rikkiä. Ravinteiden pitoisuudet vaihtelivat riippuen, oliko sammutusjauheessa käytetty pääkomponenttina enemmän ammoniumdivetyfosfaattia vai ammoniumsulfaattia.
Työn lopuksi sammutusjauheen jäteluonnetta arvioitiin jätelain edellytysten kautta hyödyntäen työn tutkimuksessa saatuja tuloksia. Osoittautui, että sammutusjauhejätteet sopivat hyvin ravinteidensa puolesta lannoitekäyttöön. Toisaalta sammutusjauheiden hyödyntämistä vaikeuttavat kansallisen lainsäädännön säätämien haitallisten aineiden raja-arvot, joista etenkin kadmium ylitti joidenkin tuoteluokkien määritellyt enimmäispitoisuudet. Tämä takia sammutusjauheiden hyödyntämistä voitaisiin tulevaisuudessa tarkastella EU:n lainsäädännön näkökulmasta, jolloin kadmiumin enimmäispitoisuus saisi olla korkeampi.
Kartoituksen tuloksena saatiin selville jauhesammutinjätteen tämänhetkinen kierrätystapa sekä arvioita syntyvän sammutinjauhejätteen määristä. Käytöstä poistetut jauhesammuttimet päätyvät metallinkierrätykseen jauheet sisällään. Kuitenkin sekä lannoitevalmistajien että sammutinhuoltoja tekevien yritysten suunnalta on kiinnostusta hyödyntää vastuullisemmin sammutinjauhe. Työssä tehdyt arviot sammutinjauhejätteen määrästä viittaavat hyödyntämisen olevan myös taloudellisesti kannattavaa.
Kokeellisessa osuudessa saatiin selville yleisesti käytössä olevien sammutusjauheiden alkuainekoostumukset. Työssä osoitettiin sammutusjauheiden sisältävän merkittävästi kasveille tärkeitä ravinteita, erityisesti fosforia, typpeä ja rikkiä. Ravinteiden pitoisuudet vaihtelivat riippuen, oliko sammutusjauheessa käytetty pääkomponenttina enemmän ammoniumdivetyfosfaattia vai ammoniumsulfaattia.
Työn lopuksi sammutusjauheen jäteluonnetta arvioitiin jätelain edellytysten kautta hyödyntäen työn tutkimuksessa saatuja tuloksia. Osoittautui, että sammutusjauhejätteet sopivat hyvin ravinteidensa puolesta lannoitekäyttöön. Toisaalta sammutusjauheiden hyödyntämistä vaikeuttavat kansallisen lainsäädännön säätämien haitallisten aineiden raja-arvot, joista etenkin kadmium ylitti joidenkin tuoteluokkien määritellyt enimmäispitoisuudet. Tämä takia sammutusjauheiden hyödyntämistä voitaisiin tulevaisuudessa tarkastella EU:n lainsäädännön näkökulmasta, jolloin kadmiumin enimmäispitoisuus saisi olla korkeampi.