" Vapaat kädet tekemään yhdessä" : kehitysvammaisten toimijoiden osallisuus Vekkari -projektissa

Abstract

Kaikilla ihmisillä tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet elää ja toimia yhteiskunnassa. Vammaisten henkilöiden osallisuuden edistäminen ja täysimääräinen yhteiskuntaan osallistuminen ovat suomalaisen vammaispolitiikan tavoitteena. Tätä kehitystä edistääkseen Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n Vekkari -projektissa oli vuosina 2012 - 2015 kehitetty erilaisia vapaaehtois- ja vertaistoimintamalleja kehitysvamma-alalle. Projektissa kehitysvammaiset henkilöt olivat aktiivisia toimijoita toimien vertaiskavereina, kokemusasiantuntijoina sekä vapaaehtoisina. Projektin tavoitteena oli vahvistaa kehitysvammaisten henkilöiden osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta sekä ehkäistä syrjäytymistä.

Opinnäytetyöni tarkoitus oli tarkastella miten osallisuus toteutui projektissa ja miten osallisuutta oli edistetty. Opinnäytetyö oli osa projektin loppuarviointia. Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä toimi osallisuus, sillä osallisuuden edistäminen oli yksi projektin päätavoitteista. Opinnäytetyöni on laadullinen tutkielma. Aineistonkeruu tapahtui yksilöhaastatteluin teemahaastattelun menetelmällä. Haastattelun tukena käytettiin keskustelumatto -menetelmää. Haastateltavina oli yhdeksän projektissa toiminutta kehitysvammaista henkilöä. Aineiston analyysissä käytin teemoittelua.

Tuloksista kävi ilmi että kehitysvammaiset toimijat olivat kokeneet toiminnassa osallisuutta. Toimijat ottivat vastuuta ja heillä oli sekä kiinnostusta että mahdollisuus vaikuttaa toimintaan. Toimintaympäristön ilmapiiri oli hyväksyvä, kannustava ja ihmiset kokivat yhteisössä yhteenkuuluvuutta. Osallistumista edistävänä toimijat kokivat selkeän tiedottamisen ja yhteydenpidon helppouden sekä riittävän tuen saamisen. Selkokielisiä infokirjeitä pidettiin erityisen tärkeinä. Taustatukihenkilön lisäksi hyvänä käytäntönä pidettiin vastuun jakamista parin kanssa. Vertaiskaveruus ja kokemusasiantuntijoiden vetämät ryhmät koettiin mielekkääksi ja turvalliseksi tavaksi viettää vapaa-aikaa. Kiinnostus vapaaehtoistoimintaan ja vertaistoimintaan oli ilmeistä. Opinnäytetyön perusteella voidaan sanoa että näiden toimintojen vakiinnuttaminen ja toimintatapojen markkinoiminen laajemminkin vapaaehtoissektorilla on toimiva keino edistää kehitysvammaisten henkilöiden osallisuutta yhteiskunnassa.

All people must have equal possibilities to live and function in society. The aim of Finnish disability policy is to promote the inclusion of persons with disabilities and their full participation in society. To further this development Helsingin Kehitysvammatuki 57 Association run the project Vekkari in years 2012 - 2015 in which they developed a variety of volunteer and peer activity models for intellectual disability sector. In this project persons with disabilities were active doers and they acted as peer mates, experts by experience and volunteers. The goal of the project was to strengthen the participation of people with intellectual disabilities and self-determination as well as to prevent social exclusion.

The purpose of my thesis was to find out how participation came true in the project and how participation was encouraged. The study was part of the final evaluation of the project. The theoretical framework of the thesis is participation, since participation was one of the main objectives of the project. My thesis is a qualitative study. Data was collected in individual interviews by using theme interview method. The interview was supported by talking mats- method. Interviewees were nine persons with intellectual disabilities who were actors in project. For data analysis I used thematising.

The results showed that actors with intellectual disabilities experienced participation in activities. The actors took responsibility and they had both interest and the opportunity to influence in activities. The atmosphere was accepting, supportive and people experienced cohesion in community. The actors felt that clear informing, ease of communication and adequate support furthered participation. The plain-language information letters were considered to be particularly important. The background support person was considered as a good practice as was the sharing of responsibility with a partner. Activities with the peer mate or groups led by experts by experience were seen as sensible and safe way to spend your free time. Interest in voluntary activities and peer activities was evident. Based on the thesis it can be said that to consolidate these functions and marketing the practices wider in the voluntary sector is effective way to promote the participation of people with intellectual disabilities in society.