Suometsien hoito ja ekosysteemipalvelut
Vehkalampi, Jarno (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120332279
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120332279
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia, miten jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen suometsän hoito eroavat toisistaan niiden tarjoamien ekosysteemipalveluiden osalta. Vertailuaineisto saatiin simuloimalla Monsu-metsäsuunnitteluohjelmistolla jatkuvaa ja jaksollista kasvatusta rinnakkain 50 vuoden ajalle. Simuloitu ajanjakso sisältää viisi kymmenen vuoden mittaista suunnitelmakautta. Saadut tulokset liittyen erilaisiin ekosysteemipalveluihin koottiin Exceliin taulukkomuotoon, jossa niiden vertailu sujui helpommin.
Aineistona toimii Rovaniemen Hirvaalta, Metsähallituksen opetusmetsästä lohkottu alue. Alue sisältää 19 turvemaan metsäkuviota, joiden kokonaispinta-ala on 49 hehtaaria. Maasto- ja puustotiedot on kerätty maastoinventointina elokuussa 2024. Jatkuvan kasvatuksen simuloinnissa metsään sallittiin vain sellaiset käsittelyt, joissa metsä pysyy peitteisenä, eikä päätehakkuita toteuteta. Jaksollisessa kasvatuksessa päätehakkuut sallittiin normaalisti. Molemmissa kasvatustavoissa käytettiin samaa tavoitetta eli pyrittiin maksimoimaan hiilitasetta sekä nettonykyarvoa kolmen prosentin korkokannalla.
Jaksollisen kasvatuksen puusto ei ehtinyt 50 vuoden ajanjaksolla kunnolla kasvaa päätehakkuuikäiseksi, jolloin tällä ajanjaksolla jatkuva kasvatus osoittautui kannattavammaksi vaihtoehdoksi käytännössä jokaisella osa-alueella. Tuotantopalveluiden osalta jatkuvan kasvatuksen nettonykyarvo on 14,63 prosenttia enemmän kuin jaksollisessa kasvatuksessa. Laajempi alaisten hakkuiden takia jatkuvan kasvatuksen puuston arvo jää kuitenkin 3,7 prosenttia alhaisemmaksi kuin jaksollisen kasvatuksen suunnitelmassa. Säätely- ja kulttuuripalveluita tarkastellessa jatkuvan kasvatuksen hiilitase on 3,88 prosenttia enemmän ja maisema-arvo 1,31 prosenttia enemmän kuin jaksollisessa kasvatuksessa. Tulokset selittyvät isolta osin sillä, että jatkuvapeitteisessä metsässä monimuotoisuusarvot ovat suuremmat ja jaksollisen metsänkasvatuksen kiertoaika on pitkä.
Aineistona toimii Rovaniemen Hirvaalta, Metsähallituksen opetusmetsästä lohkottu alue. Alue sisältää 19 turvemaan metsäkuviota, joiden kokonaispinta-ala on 49 hehtaaria. Maasto- ja puustotiedot on kerätty maastoinventointina elokuussa 2024. Jatkuvan kasvatuksen simuloinnissa metsään sallittiin vain sellaiset käsittelyt, joissa metsä pysyy peitteisenä, eikä päätehakkuita toteuteta. Jaksollisessa kasvatuksessa päätehakkuut sallittiin normaalisti. Molemmissa kasvatustavoissa käytettiin samaa tavoitetta eli pyrittiin maksimoimaan hiilitasetta sekä nettonykyarvoa kolmen prosentin korkokannalla.
Jaksollisen kasvatuksen puusto ei ehtinyt 50 vuoden ajanjaksolla kunnolla kasvaa päätehakkuuikäiseksi, jolloin tällä ajanjaksolla jatkuva kasvatus osoittautui kannattavammaksi vaihtoehdoksi käytännössä jokaisella osa-alueella. Tuotantopalveluiden osalta jatkuvan kasvatuksen nettonykyarvo on 14,63 prosenttia enemmän kuin jaksollisessa kasvatuksessa. Laajempi alaisten hakkuiden takia jatkuvan kasvatuksen puuston arvo jää kuitenkin 3,7 prosenttia alhaisemmaksi kuin jaksollisen kasvatuksen suunnitelmassa. Säätely- ja kulttuuripalveluita tarkastellessa jatkuvan kasvatuksen hiilitase on 3,88 prosenttia enemmän ja maisema-arvo 1,31 prosenttia enemmän kuin jaksollisessa kasvatuksessa. Tulokset selittyvät isolta osin sillä, että jatkuvapeitteisessä metsässä monimuotoisuusarvot ovat suuremmat ja jaksollisen metsänkasvatuksen kiertoaika on pitkä.