Lämpölattiarakenteen tarkastelu kosteusvaurioiden kannalta
Lahti, Roope (2024)
Lahti, Roope
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120332449
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120332449
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tutki lämpölattiarakenteiden kosteusvaurioita kahdessa asuinkerrostalokohteessa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lämpölattiarakenteiden riskejä kosteusvaurioiden näkökulmasta sekä kartoittaa syitä, seurauksia ja korjaustoimenpiteitä rakenteen käyttöiän aikana. Työ toteutettiin tapaustutkimuksena kahdessa asuinkerrostalokohteessa, As. Oy 1:ssä ja As. Oy 2:ssa, joissa molemmissa ilmeni kosteusvaurioita lämpölattiarakenteessa. As. Oy 1:n vaurio tapahtui rakennuksen valmistumisen jälkeen, kun taas As. Oy 2:n ongelmat ilmenivät jo rakennusvaiheessa. Opinnäytetyössä analysoitiin korjauskohteiden kustannuksia ja korjaustapoja, ja niistä luotiin vertailua kohteiden välillä.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Skanska Talonrakennus Oy. Taloyhtiöiden nimiä ei tuoda julki toimeksiantajan pyynnöstä. Korjaustöiden kustannukset sekä kaikki liitteet ovat myös opinnäytetyön toimeksiantajan salassa pidettäviä tietoja, joten niitä ei julkaista opinnäytetyössä.
Tutkimuksessa ilmeni, että lämpölattiarakenteiden kosteusvaurioiden korjaus on usein vaativaa ja kallista erityisesti siksi, että kosteus pääsee helposti leviämään laajalle alueelle lattiarakenteen eristetilassa. Korjauskustannuksiin vaikuttivat merkittävästi vaurioiden laajuus, lisätutkimukset ja -mittaukset sekä asumisjärjestelyt. Opinnäytetyössä esitettiin kehitysehdotuksia, joiden avulla voidaan parantaa kosteudenhallintaa ja ehkäistä kosteusvaurioita lämpölattiarakenteissa. Ehdotukset sisälsivät muun muassa vuotohälyttimien ja rakenteellisten suojaratkaisujen käytön.
Opinnäytetyö tarjoaa rakennusliikkeelle hyödyllistä tietoa lämpölattiarakenteiden suunnitteluun ja toteutukseen erityisesti kosteudenhallinnan näkökulmasta. Työ toimii apuvälineenä työnjohdolle työmaan kosteudenhallinnan parantamisessa ja suunnittelijoille lämpölattiaratkaisujen kustannustehokkuuden arvioinnissa. Työn tulosten avulla voidaan vähentää kosteusvaurioiden riskiä sekä kehittää lämpölattiarakenteiden laatua ja kestävyyttä.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Skanska Talonrakennus Oy. Taloyhtiöiden nimiä ei tuoda julki toimeksiantajan pyynnöstä. Korjaustöiden kustannukset sekä kaikki liitteet ovat myös opinnäytetyön toimeksiantajan salassa pidettäviä tietoja, joten niitä ei julkaista opinnäytetyössä.
Tutkimuksessa ilmeni, että lämpölattiarakenteiden kosteusvaurioiden korjaus on usein vaativaa ja kallista erityisesti siksi, että kosteus pääsee helposti leviämään laajalle alueelle lattiarakenteen eristetilassa. Korjauskustannuksiin vaikuttivat merkittävästi vaurioiden laajuus, lisätutkimukset ja -mittaukset sekä asumisjärjestelyt. Opinnäytetyössä esitettiin kehitysehdotuksia, joiden avulla voidaan parantaa kosteudenhallintaa ja ehkäistä kosteusvaurioita lämpölattiarakenteissa. Ehdotukset sisälsivät muun muassa vuotohälyttimien ja rakenteellisten suojaratkaisujen käytön.
Opinnäytetyö tarjoaa rakennusliikkeelle hyödyllistä tietoa lämpölattiarakenteiden suunnitteluun ja toteutukseen erityisesti kosteudenhallinnan näkökulmasta. Työ toimii apuvälineenä työnjohdolle työmaan kosteudenhallinnan parantamisessa ja suunnittelijoille lämpölattiaratkaisujen kustannustehokkuuden arvioinnissa. Työn tulosten avulla voidaan vähentää kosteusvaurioiden riskiä sekä kehittää lämpölattiarakenteiden laatua ja kestävyyttä.