Kuivasilmäisyys tutuksi : kuvaileva kirjallisuuskatsaus digitaalisten kanavien hyödyntämisestä kuivasilmäisyyteen liittyvän tiedon välittämiseksi kuluttajille
Kuparinen, Kaari (2024)
Kuparinen, Kaari
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120332524
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120332524
Tiivistelmä
Kuivasilmäisyys on yleinen, mutta alidiagnosoitu silmäsairaus, josta kärsitään ympäri maailman. Kuitenkin kuluttajien saatavilla oleva tieto aiheesta on edelleen rajallista, mikä heikentää tietoisuutta aiheesta. Tietoisuus silmäsairauksista, niiden aiheuttajista ja hoitokeinoista on tärkeää, sillä se motivoi kuluttajia hakeutumaan ajoissa tutkimuksiin ja hoitoon.
Opinnäytetyönä tehdyn kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvailla digitaalisia ratkaisuja, joita voidaan hyödyntää kuivasilmäisyyteen liittyvän tiedon lisäämiseksi kuluttajille. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää kuivasilmäisyyteen liittyvän tiedon jakamisessa kuluttajille digitaalisin keinoin. Tutkimuskysymyksinä oli: millaisia digitaalisia ratkaisuja kuivasilmäisyyteen liittyvän tiedon levittämiseen on, millaisia kokemuksia kuluttajilla on kuivasilmäisyyteen liittyvän tiedon levittämisestä digitaalisin keinoin ja ketkä kuuluvat kuivasilmäisyyteen liittyvän tiedon digitaalisen levittämisen kohderyhmään?
Tiedonhaku tehtiin kolmesta tietokannasta: PubMed, CINAHL ja Medic. Haku toteutettiin ja raportoitiin huolellisesti. Katsaukseen valikoitui 35 julkaisua. Aineisto analysoitiin sisällön analyysillä. Tutkimustuloksena löydettiin useita digitaalisia tapoja välittää tietoa kuivasilmäisyydestä kuluttajille. Näitä olivat sovellukset, etäpalvelut, verkkosivustot, videot, hakukoneet ja sähköiset kyselylomakkeet. Kuluttajien kokemukset digitaalisista kanavista olivat pääasiassa positiivisia, tosin tietoa aiheesta löytyi suppeasti. Kohderyhmään kuuluu henkilöt, jotka kokevat kuivasilmäisyyttä tai joilla on kohonnut riski sairastua, henkilöt, joiden lähipiirissä on kuivasilmäisyyttä kokevia, terveydenhuollon ammattihenkilöt ja henkilöt tietyillä taustatekijöillä, kuten iältään vanhemmat henkilöt.
Opinnäytetyön kehittämisosiossa järjestettiin työpaja Instru Optiikka Oy:n työntekijöille. Työpajassa valittiin kirjallisuuskatsauksen pohjalta tehdyille kuluttajaprofiileille sopivat digitaaliset kanavat, joiden kautta he voisivat saada tietoa kuivasilmäisyydestä. Kanaviksi valittiin QR-koodi, uutiskirje, some-videot ja malli, jossa kouluterveydenhuolto välittäisi tietoa kuivasilmäisyydestä digitaalisen reissuvihon välityksellä perheelle. Näille valituille kanaville tehtiin SWOT-analyysit.
Digitaaliset keinot mahdollistavat monipuolisen asiakasviestinnän. Digitaalisia viestintäkeinoja on olemassa monipuolisesti, mutta niiden käyttö on edelleen osin kapea-alaista. Digitaalisia keinoja voidaan hyödyntää rinnakkain esimerkiksi kasvotusten tapahtuvan viestinnän ja paperisten esitteiden rinnalla. Monikanavaisella tiedottamisella parannetaan tiedon saavutettavuutta eri kohderyhmissä. Tutkimuksen tuloksia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää osana markkinointia ja viestintää.
Opinnäytetyönä tehdyn kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvailla digitaalisia ratkaisuja, joita voidaan hyödyntää kuivasilmäisyyteen liittyvän tiedon lisäämiseksi kuluttajille. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää kuivasilmäisyyteen liittyvän tiedon jakamisessa kuluttajille digitaalisin keinoin. Tutkimuskysymyksinä oli: millaisia digitaalisia ratkaisuja kuivasilmäisyyteen liittyvän tiedon levittämiseen on, millaisia kokemuksia kuluttajilla on kuivasilmäisyyteen liittyvän tiedon levittämisestä digitaalisin keinoin ja ketkä kuuluvat kuivasilmäisyyteen liittyvän tiedon digitaalisen levittämisen kohderyhmään?
Tiedonhaku tehtiin kolmesta tietokannasta: PubMed, CINAHL ja Medic. Haku toteutettiin ja raportoitiin huolellisesti. Katsaukseen valikoitui 35 julkaisua. Aineisto analysoitiin sisällön analyysillä. Tutkimustuloksena löydettiin useita digitaalisia tapoja välittää tietoa kuivasilmäisyydestä kuluttajille. Näitä olivat sovellukset, etäpalvelut, verkkosivustot, videot, hakukoneet ja sähköiset kyselylomakkeet. Kuluttajien kokemukset digitaalisista kanavista olivat pääasiassa positiivisia, tosin tietoa aiheesta löytyi suppeasti. Kohderyhmään kuuluu henkilöt, jotka kokevat kuivasilmäisyyttä tai joilla on kohonnut riski sairastua, henkilöt, joiden lähipiirissä on kuivasilmäisyyttä kokevia, terveydenhuollon ammattihenkilöt ja henkilöt tietyillä taustatekijöillä, kuten iältään vanhemmat henkilöt.
Opinnäytetyön kehittämisosiossa järjestettiin työpaja Instru Optiikka Oy:n työntekijöille. Työpajassa valittiin kirjallisuuskatsauksen pohjalta tehdyille kuluttajaprofiileille sopivat digitaaliset kanavat, joiden kautta he voisivat saada tietoa kuivasilmäisyydestä. Kanaviksi valittiin QR-koodi, uutiskirje, some-videot ja malli, jossa kouluterveydenhuolto välittäisi tietoa kuivasilmäisyydestä digitaalisen reissuvihon välityksellä perheelle. Näille valituille kanaville tehtiin SWOT-analyysit.
Digitaaliset keinot mahdollistavat monipuolisen asiakasviestinnän. Digitaalisia viestintäkeinoja on olemassa monipuolisesti, mutta niiden käyttö on edelleen osin kapea-alaista. Digitaalisia keinoja voidaan hyödyntää rinnakkain esimerkiksi kasvotusten tapahtuvan viestinnän ja paperisten esitteiden rinnalla. Monikanavaisella tiedottamisella parannetaan tiedon saavutettavuutta eri kohderyhmissä. Tutkimuksen tuloksia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää osana markkinointia ja viestintää.